Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Vuonna 1999 alkoi valtion velan takaisinmaksun aika



Valtiontalouden velka supistui vuonna 1999 ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Velka pieneni viime vuonna 10 miljardilla markalla 410 miljardiin markkaan, kertoo hallituksen torstaina julkistama valtiovarain hoitoa ja tilaa vuonna 1999 koskeva kertomus.


Velan kuoletukset ylittivät nostot 20 miljardilla markalla, mutta valuuttakurssimuutokset korottivat velan markka-arvoa 10 miljardilla markalla.

Valtiontalouden tasapaino parani viime vuonna tuntuvasti vahvan talouskasvun ja työllisyyden paranemisen ansiosta. Tiukan finanssipolitiikan, rakenteellisten uudistusten ja matalien korkojen yhdistelmä tuki talouden hyvän kierteen jatkumista, kertomuksessa todetaan.

Veroaste kertomusvuonna kohosi runsaaseen 46 prosenttiin yhteisöveron tuoton kasvaessa jo lähes 32 miljardiin markkaan. Kotitalouksien tuloihin kohdistuvaa valtion tulo- ja varallisuusverotusta kevennettiin yhteensä kahdella miljardilla markalla.

Valtion menot pysyivät käyvin hinnoin lähes entisellään, kuten ne ovat pysyneet tiettyä aaltoilua lukuun ottamatta vuodesta 1992 alkaen, jolloin valtio aloitti laajamittaiset säästötoimet.

Tehostumista osoittaa, että menosäästöistä huolimatta asetetut toiminnalliset tavoitteet julkisissa palveluissa saavutettiin useimmilla hallinnon aloilla varsin tyydyttävästi, hallitus toteaa.

Kertomusvuoden budjettiesityksen taustalla olleet talousennusteet odottivat talouskasvun hidastuvan neljään prosenttiin kuten myös tapahtui.

Alkuvuoden hitaamman kauden jälkeen näkymät paranivat vuoden loppua kohden erityisesti elektroniikka-alan viennin kohdalla.

Myös työllisyys kasvoi vakaasti, mutta työttömyyden oli odotettu alentuvan nopeammin kuin mitä toteutui. Talouden ja työllisyyden näkymät jatkuvat hyvinä kertomusvuoden jälkeen.


EMU-velka jäi 47 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon

Finanssipolitiikka mitoitettiin kertomusvuonna kysyntää rajoittavaksi ja valtion rahoitusalijäämä supistui viitisen miljardia markkaa. Kun lisäksi valtio myi osakkeita 20 miljardilla markalla, saattoi valtio lyhentää velkaa tuntuvasti.

Julkisyhteisöjen EMU-velka suhteessa kansantuotteeseen oli 47 prosenttia, eli kaksi prosenttiyksikköä alle alunperin ennustetun.

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä parani edelleen ja oli 1,9 % suhteessa kansantuotteeseen, mikä oli kuitenkin prosenttiyksikköä alunperin ennustettua vähemmän.

Yhteisen valuutta-alueen syntyminen kertomusvuoden alussa sujui teknisesti yllätyksittä. Tällöin menetettiin kansallinen, itsenäinen raha- ja valuuttapolitiikka, mutta saavutettiin entistä vakaampi rahoituksellinen pohja euroalueen sisällä.

Euron kurssin lasku vuoden aikana oli kuitenkin hallituksen mukaan yllätys, koska euron perusta arvioitiin alunperin vahvaksi. Euron heikkeneminen perustuikin pikemmin USA:n talouden vahvuuteen ja korkoeroihin kuin euron heikkouteen.


Verotulot kasvoivat 7 prosenttia

Valtion verotulot kasvoivat kertomusvuonna seitsemän prosenttia ja muut tulot vielä enemmän, erityisesti yksityistämistulojen takia.

Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi kahdeksan prosenttia ja arvonlisävero seitsemän prosenttia, nopeimmin veroista kasvoivat silti perintö- ja lahjavero sekä autovero. Verojäämät supistuivat edelleen, kertomusvuoden lopussa verojäämiä oli yhteensä 22 miljardia markkaa.

Kertomukseen sisältyy myös luku tulonsiirtoihin rinnastettavista valtion verotuista, joiden toteutumalaskelmat koskevat vuotta 1998. Tuolloin verotukien kokonaismäärä oli noin 50 miljardia markkaa.

Eniten verotukea kohdistettiin sosiaaliturvaan, kaikkiaan 17 miljardia markkaa.

Asuminen sai verotukea 11 miljardia markkaa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli vajaa 7 miljardia markkaa, mistä suurin osa saatiin yritysten poistosäännösten nojalla.


Valtiontalous reilusti ylijäämäinen

Valtiontalouden tasapaino nettorahoitustarpeella mitattuna parani lähes 20 miljardilla markalla, ja nettorahoitustarve oli 19,2 miljardia markkaa ylijäämäinen. Talousarviotalouden ylijäämä oli 16,5 miljardia markkaa.

Kansantalouden tilinpidon käsittein, jolloin mm. omaisuuden myyntituloja ei lasketa mukaan, valtion rahoitusalijäämä oli vielä 5,6 miljardia markkaa.

Valtiontalouden kassamenot olivat kertomusvuonna runsaat 205 miljardia markkaa. Valtion työvoimakustannukset olivat kertomusvuonna vajaat 25 miljardia markkaa, jossa on kasvua edellisvuodesta 2,2 %. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä pysyi ennallaan ja oli 124 900 henkeä.

Valtion siirtomenot, jotka ovat puolet kaikista valtion menoista, pysyivät lähes ennallaan. Valtion reaalisijoitukset supistuivat sen sijaan lähes viidenneksen.

Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika kertomusvuoden lopun kannan mukaan oli 4 v 6 kk. ja velan efektiivinen keskikustannus oli 6,7 prosenttia.

Lainanotossa painopiste oli pitkäaikaisissa eurolainoissa. Kuoletusten ja lyhytaikaisen velan uusimisen takia valtion velan bruttonostot olivat kertomusvuonna edelleen lähes 90 miljardia markkaa.

Valtionhallinto vaikuttaa osarahoittajana ja lainsäädännön kautta myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen ja toimintaan. Kaikkiaan julkiset menot olivat kertomusvuonna 52 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.


Hallinnon uudistaminen tuloksellista - työn tuottavuus heikkeni

Hallinnon tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kehittämällä on kyetty säästämään julkisia menoja ilman, että itse toiminta tai tavoitteet ovat olennaisesti kärsineet.

Hallinnon uudistamisen tähänastista tuloksellisuutta osoittavat tilastokeskuksessa laaditut valtion tuottavuutta koskevat laskelmat.

Laskelmien mukaan tuottavuus on valtiolla noussut selvästi vuosina 1995-99. Kertomusvuonna työn tuottavuus valtiolla kuitenkin supistui yhden prosentin.

Valtion kansallis- ja käyttöomaisuuden arvo kasvoi kertomusvuonna 30 miljardilla markalla ja oli vuoden lopussa 279 miljardia markkaa.

Vieraan pääoman arvo aleni, mutta oli vuoden lopussa edelleen 436 miljardia markkaa. Valtion oma pääoma vuoden lopussa oli miinus 158 miljardia markkaa eli tältä osin tilanne parani vain vähän.

IA
25.8.2000


Talous -sivulle