Riihimäen kaivaukset paljastivat:
Kivikauden asukkailla sikoja ja lehmiä
Kivikauden asukkailla Riihimäen Arolammen Silmäkenevalla on ollut sikoja ja lehmiä. Viime kesän kaivauksissa löydetyt sian luut ja naudan hampaankappale ovat tästä todisteena kertoen elinkeinon orastavasta muutoksesta karjanhoitoon.
Viime kesän merkittävin löytö on kuitenkin
vesipähkinä, jonka kuoria löytyi runsaasti.
Siitepölyt analysoinut dosentti Terttu Lempiäinen
kertoo vesipähkinän olevan rantavedessä
kasvanut, jääkauden lämpimästä ilmastosta
kertova kasvifossiili.
Hänen mukaansa nykyiset vesipähkinän
pohjoisimmat kasvupaikat ovat ilmeisiä reliktejä
ilmastoltaan edullisemmilta ajanjaksoilta.
Ruotsissa vesipähkinä on kuollut sukupuuttoon jo
viime vuosisadan alkupuolella.
Suomessa
Riihimäen lähin vesipähkinälöytö on ollut
Humppilan Järvensuolla. Pohjoisimmat löydöt ovat
Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta.
- Vesipähkinän tärkkelyspitoisia siemeniä
käytetään nykyisin ravinnoksi lähinnä Aasian
lämpimissä osissa.
Lempiäinen poimi mikroskoopin avulla Arolammin
liejukerroksen löydöksistä noin tuhat
kasvijäännettä, yhteensä 52 kasvilajia. Nykyisiä
kasvilajeja niistä on vain prosentin verran.
Kaikkea syötiin
Ihminen 4000-5000 vuotta sitten söi ilmeisesti
kaikkea, mitä luonnosta löytyi. Vesipähkinää on
ilmeisesti viljelty, metsästä on saalistettu hirveä,
majavaa sekä turkiseläimiä ja järvistä kalastettu
eritoten haukea.
Itämeren alueella sianhoito oli
varsin merkittävää ja nyt tiedetään sen tulleen
myös Suomeen.
Koekaivauksessa suosta löydettiin saviastian
paloja, kvartsia, keittokiviä ja aterianjääneitä.
Niin ikään esiin tuli veneen kaarnakoho ja puun
rungoista kyhättyä laiturirakennelmaa tai
aitausta.
Muinaisjärven saaret asuttuja
Kivikauden asutus on sijainnut Riihimäen
kaupungin eteläpuolella olevan suuren suoalueen,
Silmäkenevan liepeillä.
Museotoimenjohtaja Heikki
Matiskainen sanoo paikalla sijainneen jääkauden
alussa Itämerestä kuroutuneen muinaisjärven,
joka on kasvanut umpeen ja soistunut
ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Keskellä
sijainneet saaret ovat olleet asutettuja
kivikaudella useaan otteeseen.
- Silmäkenevasta on saanut alkunsa Vantaanjoki,
jonka merisuistoista on myös löydetty runsaasti
asutuksen merkkejä, kuten Vantaan Tikkurilan
lukuisat viitisentuhatta vuotta vanhat
kampakeraamiset kohteet.
Arolammin kolme vuotta sitten alkaneet
kaivaukset jatkuvat ensi kesäkuussa.
Suokaivausten erikoisasiantuntijana toimii tohtori
Mihail G. Zhilin Moskovasta.
STT-MH
25.2.2000
Ajassa -sivulle
|