Pitkäaikaistyöttömät mietintöjen puristuksessa
Kuntouttavan työllistämisen ehdoista sopu kaukana
Pitkäaikaistyöttömien nostaminen yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn elämänmuotoon nostattaa esiin ilmiöitä, joita voi vain ihmetellä.Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui peräjälkeen ns. kuntouttavasta työllistämisestä kaksi keskenään ristiriitaista mietintöä, joihin liittyi eriäviä mielipiteitä, ja joita kunta-alan ammattiliitot ja palkansaajajärjestöt nyt kilvan ruotivat.
Toinen mietintö suosittaa työttömien aktivoimista pienellä pakolla, toinen korostaa vapaaehtoisuutta. Toisen mietinnön mukaan kohderyhmänä 70 000 työtöntä, toisen 5000-10 000 henkilöä.
Vajaakuntoisia vai vajaataitoisia?
Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen palkattomaan työhön työmarkkinatuen menettämisen uhalla tiedettiin ennalta vaikeaksi esitykseksi, jota palkansaajapuoli vastusti kovaäänisesti jo ennen sen julkaisemista.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Kari Välimäen ohjastama Aktiivinen sosiaalipolitiikka -mietintö sai arvostelua eniten ehdotuksesta, jonka mukaan kuntouttavasta työstä kieltäytyminen leikkaisi toimeentulotukea ja työmarkkinatukea. Ensi kommenttien mukaan asenteet eivät ole juuri lientyneet.
Kunta-alalla kavahdetaan suunnitelmia työllistää ihmisiä ilman työsuhdetta ja siihen liittyviä etuisuuksia. Kunta-alalla ei myöskään riemastuta siitä, että jonkunhan on kuntoutettavia oman työnsä ohella opastettava. Pitkäaikaistyöttömiä ollaan sijoittamassa kuntouttavaan työllistämiseen kuntien lisäksi järjestöihin eli ns. kolmannelle sektorille.
Työ- ja sosiaalihallinnon työryhmä, joka jätti oman raporttinsa keskiviikkona, katsoo puolestaan, että kuntouttavan työllistämisen tulee olla vapaaehtoista. Työryhmää johti apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Väärälän mukaan näiden kahden työryhmän olisi pitänyt sovittaa työnsä yhteen, mutta näkemykset tavoitteista erosivat ratkaisevasti.
Perkka-Jortikka: Ihmisarvon vastaista
Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n puheenjohtajan Katriina Perkka-Jortikan mielestä Aktiivinen sosiaalipolitiikka- mietinnön henki pakottaa ihmisen osaamattomuuden rooliin.
KVL :n puheenjohtaja esitti kuntouttavien työllistämissuunnitelmista vakavan huolestumisensa jo ennen mietinnön julkistamista. Mietintö oli hänen mielestään karmaisevaa luettavaa.
- Työvoimapolitiikka ei ole ollut tähänkään mennessä mallikasta, mutta nyt lähestytään ihmisarvon vastaista, henkistä väkivaltaa ja pahoinvointia aiheuttavaa kohtelua.
Perkka-Jortikan mukaan on vaikeata hyväksyä työn tekemisen muotoa, joka ei kerrytä sosiaaliturvaa ja sitä, että töillä lastattu Kunnallisvirkamiesliiton jäsenistö "joutuisi ottamaan näitä hoiviinsa".
KVL:n jäsenistöön kohdistuu paineita kuntatasolla huomattavasti jo siitäkin, että kuntien järjestämiä palveluja halutaan yksityistää tai ainakin kilpailuttaa yksityisillä palvelujen tarjoajilla.
Myös ns. kolmas sektori on selvästi tunkemassa perinteiselle kuntasektorille. Osa siitä etsii aidosti laadukasta työelämää, mutta eivät kaikki.
Erilaiset säätiöt ja yritykset pyörittävät Perkka-Jortikan mukaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamina ja EU:lta saatujen varojen avulla halpaa palvelua, joka kestää niin kauan kuin rahoituskin. Nämä tahot kilpailevat yleensä hinnalla ja teettävät työt pätkätöinä, ylityö- ja lomarahaa vältellen.
Työntekijöiden asemaa ei voi kehua. Kuntia tarjoukset tuntuvat houkuttelevan.
Perkka-Jortikan mukaan järjestömaailman tulo yksityistämisen alueelle on hyvin suomalainen ilmiö. Kuntouttavaa työllistämistä halutaan järjestää myös tälle kolmannelle sektorille.
Kunta-alan ammattiliitto KTV huomauttaa omassa arviossaan, että lisääntyvä kilpailuttaminen, johon kunnatkin on vedetty mukaan, vaatii osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. KTV pelkää myös SAK:n tavoin sitä, että ministeriön suunnitelmien toteutuminen toisi kuntiin rinnakkaiset työmarkkinat.
Työnantajat eivät enää palkkaisi työntekijöitään työehtosopimusten mukaisin eduin ja työlainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Soininvaara: Käännösvirhe tullut kalliiksi
Kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr.) mukaan heikkotuottoinen työvoima on ylettömän kallista. Tuleva peruspalveluministeri on tilastotieteilijänä hyvää vauhtia perehtymässä problematiikkaan, joka on kaatumassa vuoden kuluttua syliin.
Laskennallinen tuottorima on 10 500 markkaa, josta työntekijälle käteen jää 4500 markkaa. Jos työntekijän tuottavuus jää tämän alle, hänet voisi Soininvaaran mukaan yhtä hyvin lähettää kotiin. Näin siis kylminä numeroina ajatellen, kun ei oteta muita seikkoja huomioon.
Maailmalla pitkäaikaistyöttömistä käytetään termiä low-skilled -työvoima, jolla tarkoitetaan joukkoa, jolle tarjolla olevat työtehtävät ovat liian vaikeita.
Soininvaaran mukaan rakennetyöttömyyden vaivaamassa Suomessa low-skilled on ymmärretty kapea-alaisesti ja tämä käännösvirhe on maksanut miljoonia ja taas miljoonia, kun ratkaisuksi on tarjottu aina vain lisää koulutusta.
Soininvaara korostaa, että ei ole haluttu nähdä, että töiden vaativuus etenkin 1990-luvulla kasvoi huomattavasti, ja on oikeasti mahdollista, että osalle pitkäaikaistyöttömistä ei ole löydettävissä koulutusrumban jälkeenkään heidän taitojaan vastaavia töitä.
Yhdysvalloissa ilmiö on tuttu, mutta siellä on tarjolla paljon matalapalkkaista, vähän taitoja vaativia töitä. Hollanti, Tanska ja Irlanti puolestaan ovat esimerkkejä palkkasubventiota harrastavista maista. Niissä tuetaan työntekoa, joka ei ole täysin tuottavaa.
Soininvaaran mielestä yleisesti ottaen kyse on asetelmasta massatyöttömyys vai suuret tuloerot. Kannattaako tukea työntekoa tuhannella markalla vai työttömyyttä viidellä tuhannella markalla?
Huonot työehdot ovat Soininvaaran mielestä yleisesti ottaen riski, sillä viiden vuoden kuluessa kärsimme kovasta työvoimapulasta.
Aktiivista sosiaalipolitiikkaa hahmotellut työryhmä ohjaisi vaikeasti työllistettävät pitkäaikaistyöttömät puoleksi vuodeksi palkattomaan kuntouttavaan työhön 1-5 päiväksi viikossa ja siitä maksettaisiin työttömyysturvan lisäksi kannustinlisää 30 markkaa päivältä. Kohderyhmän suuruudeksi on arvioitu 70 000 työtöntä.
Työ- ja sosiaalihallinnon työryhmä ehdottaa puolen vuoden vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntouttavaa työtä niille pitkäaikaistyöttömille, joita ei voida työllistää muutoin. Tähän ryhmään kuluu arvioin mukaan 5000-10 000 ihmistä vuodessa. Painopiste on työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston yhteistyön tiivistämisestä tuettavan hyväksi.
MARGIT HARA
25.2.2000
