Mikrosiru auttaa tunnistamaan löytöeläimen

Yhdistys etsii vuosittain uuden kodin noin 1 500 eläimelle, joista valtaosa on kissoja.
- Kyllä me mietimme pitkään, onko meillä siihen varaa, kun mikrosiru maksaa 20 markkaa eläintä kohti ja me olemme lahjoitusvaroin toimiva yhdistys, tiedottaja Pia Peltopuro myönsi.

HESY:n tiloissa toimiva eläinlääkäri Lotta Pänkälä tutkii noin kahdeksan kuukauden ikäistä Juusoa, joka löytyi helmikuun ensimmäisenä päivänä Haltialan tilalta.

Juuso on leikkaamaton hyväkuntoinen ja kauniisti käyttäytyvä poikakissa, jolla ei ole edes löytökissoille tavallista hammaskiveä. Peltopuro arvioi heti Juuson sijoitusmahdollisuudet hyviksi.

- Juuso menee nopeasti. Se on nuori seurallinen ja nätti kissa. Se löytää kodin noin 1-2 viikossa.

Juuso sai oman koodin

Löytökissat ovat HESY:n talon alakerrassa kunnes ne on madotettu, rokotettu ja steriloitu, niiden korvapunkit hoidettu, hammaskivi putsattu ja niille on asetettu mikrosiru.

Yläkerrassa eläimiä voi käydä katsomassa hakumielellä. Yläkerran kopeissa makoilevat kissat löytävät oman kodin keskimäärin 2-3 kuukauden kuluessa.

Lotta Pänkälä päättää leikata Juuson samantien. Juuso saa rauhoituspiikin sterilointia varten. Mikrosirun laittaminen sujuisi ilman rauhoitustakin.

Muutaman minuutin kuluttua rahoituspiikki on vaikuttanut ja Juuso käy makuulle vitivalkoiset tassut sirosti ristissä. Juuso saa myös silmätipat, sillä rauhoitetut eläimet eivät sulje silmiään. Ilman silmätippoja Juuson silmät voisivat kuivua.

Lotta Pänkälä tarttuu rokotusruiskua muistuttavaan mikrosirunasentajaan, eikä Juuso ehdi huomatakaan, kun mikrosiru on pistetty sen niskanahan alle.

Pänkälä varmistaa vanhanaikaisen kännykän näköisellä lukulaitteella, että sentin mittainen ja parin millimetrin paksuinen mikrosiru on paikallaan. Laite pystyy lukemaan sirun tiedot noin 10 sentin päästä Juuson niskasta.

Lukulaitteen näytössä lukee ylärivillä FIN ja sen alla numero 246. Ne kertovat, että Juuso on suomalainen. Alimmalla rivillä on 15-numeroinen koodi, jota ei ole yhdelläkään muulla eläimellä kuin Juusolla.

Juuso jää Pänkälän hoiviin. Hän tatuoi sen korvaan X-merkin, joka kertoo muillekin mikrosirusta. Sen jälkeen hän leikkaa Juuson. Leikkauksen jälkeen Juuso pääsee lepäämään omaan koppiinsa peiton alle. Juuson odotetaan heräävän viimeistään kuuden tunnin kuluttua.

Tatuointi kuluu vuosien varrella

Lotta Pänkälä on tehnyt töitä HESY:ssä vuoden 1998 marraskuusta. Hänen perheensä on kasvanut sen jälkeen kahdella löytökissalla Misulla ja Minillä. Ennestään Pänkälällä oli walesinterrieri Jeri.

Misun Pänkälä otti pentuna. Mini oli noin puolivuotias kissa, jota Pänkälä oli hoitanut pitkään HESY:ssä.

- Minin toisen silmän verkkokalvo oli vaurioitunut, eikä vamma parantunut täysin. Mini ei kykene arvioimaan etäisyyksiä, eikä se siksi hypi korkealle. Muuten silmä ei enää vaivaa sitä.

Pia Peltopurolla on neljä kissaa. Vanhin niistä on 10-vuotias, keskimmäiset 8-vuotiaita ja kuopus 3-vuotias. Peltopuron kissat on tatuoitu tunnistamisen helpottamiseksi kuten kaikki HESY:n löytökissat tähän asti.

Noin kymmenen vuoden aikana yhdistys on ehtinyt tatuoida lähes 11 000 kissaa.

- Vanhimman kissan tatuointi on vaikea lukea. Nuorin on tatuoitu kahdesti, mutta viimeinen numero on kummallakin kertaa lähtenyt. Sille taidetaan seuraavaksi laittaa mikrosiru, Peltopuro miettii.

Tatuoinneista ei ole aina vastaavaa hyötyä siksikään, että tatuointia ei ole standardoitu. Suomessa on käytössä ainakin 15 erilaista tatuointijärjestelmää.

Peltopuro kertoi, että rotukoirienkin mikrosirumerkintä on yleistymässä. Kennelliiton näyttelyihin osallistuvilla koirilla on ensi vuoden alusta oltava joko mikrosirumerkintä tai tatuointi.

Espanjassa ja Ranskassa kymmenettuhannet koirat on merkitty mikrosirulla. Eikä koirilla ole asiaa Britanniassa pidettävään koiranäyttelyyn ilman mikrosirumerkintää.

STT-MH
25.2.2000

Ajassa -sivulle