Parlamenttivaalit Tadzhikistanin huteran rauhan koetinkivi

Kymmeniätuhansia ihmisiä kuoli ja ennestään köyhän maan talous raunioitui sisällissodassa, joka alkoi pian entisen neuvostotasavallan itsenäistymisen jälkeen 1992.

Moskovan tukema hallitus ja islamilainen oppositio solmivat YK:n välityksellä rauhansopimuksen 1997. Sopimuksesta huolimatta maassa on puhjennut tämän tästä väkivaltaisuuksia, ja rikollisuus rehottaa.

Afganistanista peräisin olevan heroiinin ja oopiumin salakuljetus on paisunut maassa, jossa keskikuukasiansio on noin kymmenen dollaria (60 markkaa). Osa syrjäseuduista on paikallisten sotapäälliköiden komennossa.

Satakunta ulkomaista tarkkailijaa valvoo sunnuntain vaaleja, joissa maan 2,8 miljoonaa äänioikeutettua valitsee 63 kansanedustajaa kaksikamarisen parlamentin alempaan kamariin. Ylemmän kamarin vaalit järjestetään maaliskuussa.

Vaalien järjestäminen on monivaiheisen rauhansopimuksen viimeinen virallinen vaihe.
- Siirtyminen sodasta rauhaan ollaan saamassa päätökseen. Poliittiset puolueet haluavat käyttää poliittisia keinoja, YK:n erikoisedustaja Ivo Petrov arvioi vaalien alla.

- Toivomme demokratian vahvistuvan maassa, koska nämä ovat ensimmäiset demokraattiset vaalit, arvioi yhdistyneen islamilaisen opposition johtaja Said Abdullo Nuri.

Opposition ehdokkaat syrjään presidentinvaaleissa

Oppositio ja länsitarkkailijat ovat moittineet epädemokraattisiksi viime marraskuussa toimitettua presidentinvaalia.

Vuodesta 1992 maata johtanut presidentti Imomali Rahmonov voitti vaalit 96 prosentin äänisaaliilla sen jälkeen kun opposition ehdokkaat joutuivat syrjään.

Sunnuntain vaaleihin osallistuu puoli tusinaa puoluetta, joiden joukossa on islamilaispuolueen lisäksi Rahmonovin johtama NDPT-puolue ja kommunistipuolue, joka kannattaa tiivistä yhteistyötä IVY-maiden kanssa ja Neuvostoliiton muodostamista uudelleen.

Uuden parlamentin alahuoneeseen valitaan puoluelistoilta 22 edustajaa. Loput kansanedustajat valitaan yhden edustajan vaalipiireistä.

Tadzhikistan

• 6,1 miljoonan asukkaan tasavalta Keski-Aasiassa; rajoittuu Kirgisiaan, Uzbekistaniin, Afganistaniin ja Kiinaan
• väestöstä yli 68 prosenttia on tadzhikkeja, 25 prosenttia uzbekkeja ja kolme prosenttia venäläisiä
• pääuskonto islam, tadzhikit puhuvat iranilaisten tapaan farsin kieltä, mutta se kirjoitetaan kyrillisin aakkosin
• itsenäistyi Neuvostoliiton yhteydestä vuoden 1991 vallankaappausyrityksen jälkeen
• maata hallitsee presidentti, joka valitaan seitsemäksi vuodeksi, ja vuoden 1999 perustuslakiuudistuksen jälkeen yksikamarisesta kaksikamariseksi muuttuva parlamentti; hallituksen nimittää presidentti
• köyhin entisistä neuvostotasavalloista, riippuvainen ulkomaisesta avusta, keskikuukausiansio noin 60 markkaa
• BKT vuonna 1999 miljardi dollaria, kasvua edellisvuodesta 3,7 prosenttia, päävientituotteet alumiini, sähkö ja puuvilla.

STT-IA
25.2.2000

Ulkomaat -sivulle