Vaalirahoituksen ilmoittaminen tulossa pakolliseksi
Tietyt rajat ylittävän vaalirahoituksen ilmoittaminen on tulossa pakolliseksi. Hallitus
antoi perjantaina eduskunnalle lakiesityksen vaalirahoituksen ilmoittamisesta.Laki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian. Tavoitteena on soveltaa sitä jo ensi syksyn kunnallisvaaleissa.
Ilmoitusvelvollisiksi tulevat kaikki eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa valituksi tulleet ja heidän varalleen valitut.
Presidentinvaalissa ilmoitusvelvollisia ovat kaikki ehdokkaan asettaneet puolueet tai valitsijayhdistykset.
Ilmoituksessa on mainittava ehdokkaan vaalikampanjan kokonaiskulut ja rahoitus. Ulkopuolinen tuki on ryhmiteltävä yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä, puoluejärjestöiltä ja muilta vastaavilta saatuun tukeen.
Esityksen mukaan erikseen on ilmoitettava erillisen tuen arvo ja antaja, jos tuki on presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa vähintään 20 000 markkaa ja muissa vaaleissa vähintään 10 000 markkaa.
Tukea antaneen yksityisen ihmisen nimeä ei kertoa ilman antajan suostumusta, jos tuki jää alle näiden rajojen.
Ilmoitukset ovat julkisia, ja niistä voidaan perustaa atk-rekisteri. Ilmoitukset annetaan kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa oikeusministeriölle kahden kuukauden kuluessa vaalin tuloksen vahvistamisesta.
Esitys perustuu vaalirahoituskomitean viime syksynä antamaan mietintöön ja siitä saatuihin lausuntoihin.
Avustusten mahdolliset sidonnaisuudet julkisiksi
Nykyisin puolueet ovat puoluelain perusteella velvollisia esittämään oikeusministeriölle vaalitoiminnan tuotot ja kulut "riittävästi eriteltyinä". Valvonta ei kuitenkaan ulotu puolueiden paikallis- ja tai kunnallisjärjestöihin, ehdokkaiden tukiryhmiin eikä yksityisiin ehdokkaisiin.
Muutoksen lähtökohtana on se, että vaalien muuttuminen yhä enemmän henkilövaalien suuntaan merkitsee tarvetta entistä tehokkaampaan henkilökohtaiseen kampanjointiin. Tähän taas tarvitaan rahaa.
Etenkin valtiollisten vaalien valtakunnalliseen mainontaan tarvittavat valituksi tulemisen varmistavat rahasummat ovat niin suuria, että yksityisten ihmisten on yleensä usein mahdotonta itse kustantaa kampanjointiaan.
Näin ollen kiinnostus vaalirahoituksen todelliseen suuruuteen ja rahoituslähteisiin on lisääntynyt viime vuosina tuntuvasti. Siten vaalikampanjaan annettujen avustusten mahdollisesti aiheuttamat sidonnaisuudet halutaan selvittää.
Hallituksen esityksen mukaan vaalirahoituksen julkisuus on nähtävä välttämättömäksi rahoituksen mahdollisesti aiheuttamien sidonnaisuuksien selvittämiseksi.
Kansalaisten arvioitavaksi on saatava mm. kysymys, onko jossain tapauksessa syntynyt paheksuttava sidos valituksi tulleen ja rahoittajan kesken.
Suomi on ollut selvästi jälkijunassa tässä asiassa. Euroopan neuvoston maista määräykset vaalirahoituksen ilmoittamisesta puuttuvat vain Norjasta, Ruotsista, San Marinosta ja Suomesta.
Norja ja Ruotsi ovat vanhastaan käyttäneet listavaalia, jossa äänestäjä äänestää ensi sijassa puoluetta. Suomessa vaalit ovat perinteisesti olleet henkilövaaleja.
Tietosuojavaltuutetun mielestä esitykseen liittyy joitain ongelmia yksityisyyden suojan kannalta, joten laki olisi säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus asettui esityksen perusteluissa kuitenkin toisella kannalle.
STT-MH
25.2.2000
