Lapin tekoaltaiden ailahteleva kalasto halutaan tasapainoon
Tekovedet ekovesiksi
Lapin suurten tekoaltaiden Lokan ja Porttipahdan kalakantojen jyrkkä vaihtelu halutaan saada tasapainoon. Sodankylässä tiistaina esitelty kehittämis- ja tutkimushanke puhuu tulevista ekojärvistä, joiden kalastot ovat kunnossa ja joilla kannattaa kalastaa.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreet selvitykset kuitenkin osoittavat jälleen kerran, että Sodankylän pohjoisosissa sijaitsevat altaat käyttäytyvät enemmänkin oman mielensä kuin odotusten mukaisesti.
Altaiden elvyttäjäksi Siperiasta tuodun Peled-siian istutuksia olisi voimistettava paljon, mikäli kanta halutaan saada nousuun. Peled tuotiin aikanaan korvaamaan paikallista vaellussiikaa, joka oli lähes katoamassa.
Luontaisesti lisääntyvä vaellussiika on lähtenyt yllättäen elpymään, kun Peledin osuus on vajonnut pahoin muutamassa vuodessa. RKTL:n tutkija Erno Salonen puhuu kannan romahtamisesta.
Vuonna 1997 tekojärvistä otettiin niiden historian suurin vaellussiikasaalis, 112 tonnia ja viime vuonnakin saatiin vielä noin 60 tonnia.
Peled-siikaa pyydettiin parhaimmillaan vuosina 1993-1994 yli 300 tonnia. Viime vuonna määrä oli enää noin neljä tonnia.
Lokan ja Porttipahdan kummallisuuksiin kuului myös alamaissa olleiden hauki- ja ahvensaaliiden uusi nousu.
Selitykset kateissa
Peledin oikuttelu on jäänyt paljolti arvoitukseksi. Alun perin se tuli istutuksin ylläpidettäväksi kalaksi. Täysi yllätys oli, kun kala alkoi syöttää luontaisesti niin vahvoja vuosiluokkia, että sitä piti myydä etelän toreillakin "Polar-muikkuna". Liiallisen tiheyden takia luonnostaankin pienehkö kala jäi kasvultaan todella pieneksi.
Luontaisen lisääntymisen takia istutukset keskeytettiin neljäksi vuodeksi 1990-luvun alkupuolella. Nyt on käynyt selväksi, että Peledin oma lisääntyminen on jälleen tyrehtynyt lähes kokonaan.
Tutkijat arvioivat, että Peledin hoitoa voidaan tehostaa lisäämällä kesänvanhojen poikasten istutuksia. Niiden ohella vesiin tulisi päästää reilusti vastakuoriutuneita poikasia. Tämän kesän istutusmäärä kivunneekin kaikkiaan noin kolmeen miljoonaan kappaleeseen.
RKTL:n tutkija Ahti Mutenia korostaa jatkotutkimusten tarvetta. Selvitykseen olisi saatava mm. lajien keskinäiset vaikutukset, kun tähän asti on pitäydytty pääosin lajikohtaisessa tutkimuksissa.
Säännöstelyn vaikutus
Peled-siian ongelmien yhdeksi syyksi on epäilty altaiden säännöstelyä. Veden vaihteluväli muuttui juuri 1990-luvun alkupuolella siten, että pinta päästettiin ajoittain aiempaa alemmas. Matalaan kutevan siian mäti voi silloin jäädä kuiville.
Pohdintaa aiheuttaa myös särjen vaikutus. Elintilaa siioilta vievää särkeä on tekoaltailla tiettävästi erittäin paljon.
Osin EU-rahaan tukeutuvan tasapainotusohjelman on määrä hakea ratkaisua moniin avoimiin kysymyksiin ja tehostaa kalakantojen hoitoa. Vuoden 2006 jälkeen voitaisiin sitten puhua jo ekojärvistä.
STT-IA
26.5.2000
