Umberto Eco kommunikaatiohankkeen johtajana
Bolognassa rakennetaan tiloja ihmisten kohtaamisille
Pohjois-Italiassa Po-joen laaksossa sijaitsevaa Bolognaa pidetään yhtenä maailman maalauksellisimmista kaupungeista. Sen historiallinen keskusta vanhoine palatseineen ja kirkkoineen on Euroopan parhaiten säilyneitä.Samalla kun Bologna tekee kaikkensa suojellakseen 1300-luvulta peräisin olevaa kaupunginmuuriaan, se haluaa rikkoa muureja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Bolognan kulttuurikaupunkivuoden teema on kommunikaatio.
Kaupungilla on ikiaikaiset perinteet olla edelläkävijä tiedon synnyssä ja välittämisessä. Bolognan yliopisto on lähes tuhannen vuoden ikäinen. Keskiajalla sinne saapui opettajia ja oppilaita kaikkialta Euroopasta. Siellä opiskelleet veivät uusimman tiedon kotiseudulleen.
Semiootikko ja kirjailija Umberto Econ johdolla Bolognassa paneudutaan tänä vuonna uuden teknologian tuottamiin mahdollisuuksiin ihmisten välisessä yhteydenpidossa.
Uudenlaisiin tiedon kulkuun liittyviin teoreettisiin kysymyksiin pureudutaan Econ johdolla kuukausittain järjestettävissä tapaamisissa. Niissä käy alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
Umberto Eco on työskennellyt pitkään Bolognan yliopiston professorina. Kommunikaation hän on työryhmineen määritellyt muun muassa informaation, vaikutusvallan, vallan, suostuttelun, keskustelun, kielen, taiteiden ja retoriikan siirroksi.
Kulttuurivuoden aikana kommunikaatiota pohditaan kaikilta näiltä kannoilta kymmenissä aiheeseen liittyvissä projekteissa ja tapahtumissa.
Yhtenä tarkastelukulmana ovat kommunikaation mahdollisuudet erilaisuuden hyväksymisessä. Bolognalla on pitkät perinteet myös tasa-arvoasioissa. Se oli vuonna 1256 ensimmäinen Euroopan kaupungeista, joka lakkautti orjuuden.
Mediateekki pörssisaliin
Kommunikaatio ihmisten kesken ei tulevaisuudessakaan tapahdu pelkästään tietokoneiden välityksellä. Ihmiset tapaavat toisiaan, saavat uusia ajatuksia ja vaihtavat kokemuksia sekä arjen kohtaamispaikoissa että erilaisissa kulttuuritapahtumissa.
Bolognassa on jo pitkään ymmärretty kaupunkitilan merkitys ihmisen elämässä. Arvokkaassa vanhassa keskustassa on useita kävelykatualueita, joissa liikenne on rajoitettu joukkoliikenteeseen ja asukkaiden ajoneuvoihin.
Keskustaa on kulttuurikaupunkivuonna kohennettu monin tavoin. Pylväskäytäviä, julkisivuja, jopa katuvalaistusta on kunnostettu entistä ehompaan kuntoon.
Kaupungissa on avattu ja tullaan vielä loppuvuodesta avaamaan monia entisöityjä rakennuksia uusiin käyttötarkoituksiin.
Yksi suurimmista rakennushankkeista on joulukuussa avautuva tulevaisuuden kirjasto, mediateekki. Kaupungin sydämessä sijaitsevaan entiseen pörssirakennukseen tulee 1 300 työasemaa ja valtava määrä multimedialaitteita käytettäväksi.
Aivan uuden kirjaston vieressä Piazza Maggiorella avautuu kesäkuussa kaksi restauroitua palatsia uuteen käyttöön. Niissä aiotaan järjestää konferensseja ja kaupallisia näyttelyitä.
Entisestä tupakkatehtaasta tulee esittävän taiteen keskus. Se sijaitsee viehättävällä vanhalla teollisuusalueella suolavarastorakennusten ja jokisataman läheisyydessä.
Katy Schlegel kulttuurikaupunkiorganisaatiosta kertoo, että bolognalaiset ja kaupungissa opiskelevat nuoret odottavat uusia kulttuuritiloja innostuneina. Yleisö on käynyt kulttuurivuoden tapahtumissa ahkerasti ja se on ollut tyytyväinen alkupuoliskon tarjontaan.
Uutta ja vanhaa taidetta rinnan
Bolognassa on uusien kulttuuritilojen ja kommunikaatioprojektin lisäksi ohjelmaa kaikilta taiteen ja tieteen aloilta kuten kahdeksassa muussakin Euroopan vuoden 2000 kulttuurikaupungissa.
Bolognassa on tarjolla ainakin 300 konserttia, 230 taide- ja muuta näyttelyä sekä 300 esittävän taiteen näytöstä.
Isoja kokonaisuuksia järjestetään muun muassa teatterin alalta ja lastenkulttuurista. Kaupungin identiteetin muotoutumista etruskien ajoista nykypäivään käsitellään myös lukuisissa tapahtumissa.
Taidetta vuosisatojen varrelta on Bolognassa aina tarjolla vierailijoille. Kaupunki oli muun muassa 1400-luvun lopulla huomattava renessanssitaiteen keskus. Museoiden aarteet sekä palatsien koristeet ja loistokkaat veistokset ovat nähtävillä niin kulttuurivuonna kuin sen jälkeenkin.
Yliopistossa ratkottiin kiperiä kysymyksiä jo keskiajalla
Bologna on todellinen yliopistokaupunki. Sen yliopisto on Euroopan vanhin, perustettu vuonna 1088. Se ja Pariisin yliopisto ovat ne keskiajan korkeakoulut, joista nykyaikainen yliopisto kaikkialla maailmassa polveutuu.
Keskiajan ensimmäiset yliopistot syntyivät kuin itsestään arvostettujen tiedemiesten kerättyä suuria oppilasjoukkoja ympärilleen. Bolognan kuuluisaan lakitieteen oppilaitokseen liittyivät sekä opettajat että oppilaat opintojen harjoittamista edistääkseen.
Siten syntyi Universitas magistrorum et scholarum, opettajien ja oppilaiden yhteisö.
Keskiajan korkeakoulut nauttivat sekä valtion että kirkon puolelta niille myönnetyistä erioikeuksista. Oikeuksien loukkaamista tarkoittaviin yrityksiin vastattiin luentojen keskeyttämisellä, jopa niin, että ylioppilaat uhkasivat lähteä ja joskus lähtivätkin pois vastenmielisestä kaupungista.
Eräs tällainen joukkolähtö Bolognasta johti Padovan yliopiston perustamiseen.
Näiden kahden yliopiston välinen vihanpito haudattiin lopullisesti vasta Padovan yliopiston 700-vuotisjuhlissa 1920-luvulla, kun Bolognan yliopiston rehtori antoi virkaveljelleen rauhansuudelman kymmentuhantisen katselijajoukon riemuitessa.
Aluksi kirkon vaikutus painoi leimansa yliopistoelämään. Opettajat ja useimmat oppilaat asuivat yliopiston rakennuksissa. Elämä siellä oli muistutti suuressa määrin luostarielämää.
Keskiajan ylioppilaat olivat nykyistä paljon nuorempia. Alin ikä, jossa seitsenvuotiset opinnot vaativa tohtorinarvo saavutettiin, oli ainoastaan 20 vuotta.
Luentoja Bolognan yliopistossa oli kolme päivässä, yhteensä viiden, kuuden tunnin ajan. Luennot alkoivat jo ennen kello seitsemää.
Opetuksen a ja o olivat väittelyt kiperistä skolastisista kysymyksistä, esimerkiksi siitä, miksi Eeva luotiin kylkiluusta eikä jostakin muusta Aatamin ruumiinosasta. Tai siitä, että kun sikaa viedään torille, piteleekö sitä kiinni kuljettaja vai nuora.
Innokkaasti ja hartaasti keskusteltiin myös siitä, mitä on tehtävä rotalle, joka on niellyt siunatun rippileivän. Vuosisatojen varrella kysymykset ovat muuttuneet, mutta Bolognan yliopisto on edelleen maansa suurimpia ja arvostetuimpia.
Bologna kukoistaa taloudellisestikin
Bologna oli jo 6. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua yksi Po-joen laakson tärkeimmistä etruskikaupungeista. Tuolloin se tunnettiin Felsinana.
Nykyään Bologna on Emilia-Romagnan alueen vireä ja kukoistava 450 000 asukkaan pääkaupunki.
Kaupungissa on rikas kulttuuriperintö ja arvostettu yliopisto. Bologna on myös vilkas kaupan keskus ja siellä on paljon erityisesti kone-, auto-, vaate- ja elintarviketeollisuutta. Kaupungin ympäristössä levittäytyy hedelmällinen maanviljelysseutu.
Bolognan alueen keskimääräiset tulot henkeä kohden ovat 38 prosenttia koko maan keskimääräisiä tuloja korkeammat. Työttömyysaste siellä on vain 5,6 prosenttia. Kaupunki sijaitsee Italian tärkeimmässä maantie- ja rautatieverkostojen solmukohdassa.
STT-IKK
26.5.2000
