Poliittisiin muutoksiin mennee aikaa
Kauppa-aseman normalisoiminen vahvistaa Kiinan johtoa
Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen päätös kauppasuhteiden normalisoimisesta Kiinan kanssa vahvistaa asiantuntijoiden mukaan Kiinan johdon asemaa.
Presidentti
Jiang Zemin ja pääministeri Zhu Rongji ovat johdonmukaisesti
ajaneet politiikkaa, jonka mukaan talouden liberalisoiminen ja
poliittinen demokratisointi eivät kulje käsi kädessä. Demokratia
ja hyvä hallinto saattavatkin olla Kiinassa vielä pitkän matkan
päässä.
Edustajainhuone äänesti asiasta myöhään keskiviikkona. Se
päätti myöntää Kiinalle pysyvän normaalin kauppakumppanin
aseman. Myös senaatin on vielä äänestettävä asiasta, mutta
sen läpimenoa pidetään käytännössä varmana.
Kiinan kaupallisen aseman normalisoiminen on ollut yksi
presidentti Bill Clintonin päätavoitteita. Hyväksytty laki takaa
Kiinalle samat tariffit ja kauppaedut kuin muillekin Yhdysvaltain
kauppakumppaneille. Lisäksi laki tasoittaa Kiinan tietä Maailman
kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Yhdysvallat puolestaan saa
laajan pääsyn Kiinan valtaville markkinoille.
Tarkkailijoiden mukaan laki pönkittää selvästi talousuudistuksia
tukevien asemaa Kiinan johdossa.
- Tämä on selvä voitto uudistusmielisille - ei vain pääministeri
Zhu Rongjille vaan myös presidentti Jiang Zeminille, joka on
käyttänyt paljon poliittista pääomaa onnistuakseen
neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja saadakseen Kiinan
WTO:n jäseneksi, sanoi Beijingissä toimiva läntinen diplomaatti.
Demokratiaan matkaa
Clinton on ajanut Kiinan kauppalakia sanomalla, että se on
paras tapa muuttaa Kiinaa demokraattisemmaksi. Argumentti
saattoi hyvinkin purra edustajainhuoneessa, mutta todellinen
poliittinen muutos on Kiinassa vielä kaukana.
Sekä Jiangia että Zhuta pidetään poliittisesti kovan linjan
edustajina, jotka eivät usko talouden avaamisen välttämättä
johtavan länsimaistyyppisen demokratian leviämiseen Kiinaan.
- Kiinalaiset eivät usko, että talouden vapauttaminen
välttämättä johtaa länsimaisten arvojen tunkeutumiseen
Kiinaan. He uskovat voivansa ohjata talouden kehitystä ilman,
että se kiihdyttää demokratisoitumista, eurooppalainen
diplomaatti totesi.
Kiina on ottanut ensi askelia kohti edustuksellista hallintoa
kylädemokratiakokeilujen kautta. Kommunistinen puolue ei ole
kuitenkaan näyttänyt mitään merkkejä siitä, että se olisi valmis
luopumaan ehdottomasta valta-asemastaan.
Kauppa ei lisää ihmisoikeuksia
Kiina on pyrkinyt uudistamaan oikeusjärjestelmäänsä ja
liiketoimintakäytäntöjään läpinäkyvämmiksi himoitessaan
WTO:n jäsenyyttä. Ihmisoikeusaktivistien mukaan tämä ei
kuitenkaan välttämättä riitä Kiinan muuttamiseen todelliseksi
oikeusvaltioksi.
- Emme ole samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että
kauppa automaattisesti johtaa ihmisoikeuksien parantumiseen,
sanoi Ihmisoikeudet Kiinassa -järjestön tutkimusjohtaja Sophie
Woodman.
- Esimerkiksi Burma on WTO:n jäsen. Tämä pistää hieman
ajattelemaan, onko WTO-jäsenyydellä merkitystä
oikeusvaltioperiaatteelle, hän jatkoi.
Myös amerikkalainen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch
vaati heti äänestyksen jälkeen, että Yhdysvaltain on
jatkettava Kiinan painostusta ihmisoikeuskysymyksissä.
Kauppalakiin sisältyy vaatimus, jonka mukaan Yhdysvaltain on
perustettava komissio seuraamaan ihmisoikeuksien kehitystä
Kiinassa.
Kiinalaiset eivät kuitenkaan sulata ajatusta. Hallituksen
edustaja kuvasi ajatusta perinteisen kiinalaisesti "yritykseksi
puuttua ihmisoikeuksien varjolla Kiinan sisäisiin asioihin".
STT-MH
26.5.2000
Ulkomaat -sivulle
|