Suomi tähdensi rajavalvontaa EU:n laajentumisneuvotteluissa
Suomi vaatii, että Puola ja muut EU:n jäseniksi pyrkivät johtavat hakijamaat ottavat käyttöön korkealuokkaisen rajavalvonnan kolmansiin maihin ennen kuin hakijat voidaan ottaa unionin jäseniksi. Suomen aloitteesta EU on tiukentanut jäsenyysneuvottelujen sisä- ja oikeusasioita koskevia neuvottelukantojaan, kertoivat virkamiehet Brysselissä.
Pääneuvottelijat EU:sta, Puolasta, Tshekistä, Unkarista, Virosta, Sloveniasta ja Kyproksesta avaavat perjantaina kolme vaikeinta neuvottelukohtaa. Oikeus- ja sisäasioiden lisäksi aloitetaan neuvottelut myös työvoiman vapaasta liikkumisesta ja EU:n budjetin rahoittamisesta.
Virkamieslähteiden mukaan EU vaatii Suomen aloitteesta, että hakijamaiden rajat mm. Venäjää, Valko-Venäjää ja Ukrainaa vastaan ovat yhtä hyvin valvottuja kuin Suomen itäraja.
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rajan ylittävät henkilöt tarkastetaan ja ettei laittomia rajanylityksiä saa tapahtua, sanoi neuvotteluja seuraava virkamies.
Muut EU-maat ovat hyväksyneet Suomen tiukan linjan, vaikka Ranska olisi halunnut mennä vieläkin pidemmälle. Ranskan hallitus olisi halunnut, että hakijamaat olisivat pikimmiten olleet valmiit Schengen-yhteistyöhön, mutta hanke aiheutti diplomaattisen vastalauseen Puolasta.
Schengen poistaa rajavalvonnan unionin sisällä, lisää poliisiyhteistyötä jäsenmaiden kesken ja tiukentaa EU:n ulkoisen rajan valvontaa. EU:n itälaajentuminen lykkäytyisi käytännössä, jos unioni vaatisi, että hakijamaiden on jo ennen jäsenyyttä täytettävä kaikki Schengenin ehdot.
Esim. Puolan ja Saksan välinen rajavalvonta säilyy vielä senkin jälkeen, kun Puola on jo EU:n jäsen ja diplomaattilähteiden mukaan itälaajentuminen voidaan toteuttaa, jos Puola pystyy takaamaan, ettei sen itäraja vuoda.
Puola voisi liittyä Schengeniin vasta sen jälkeen, kun siitä on tullut EU:n jäsenmaa, aivan samoin kuin kuin on tehty Suomen kohdalla.
Rajavalvonnan merkitys on aihe, jonka Suomen hallitus on säännöllisesti ottanut esille keskusteluissa hakijamaiden kanssa. Suomi on auttanut Baltian maita perustamaan toimivan rajavartiolaitoksen.
Työvoima myös ongelma
Työvoiman vapaata liikkuvuutta koskien on EU:ssa sovittu yleisesti muotoillusta neuvottelukannasta, jonka mukaan vapaa liikkuvuus on "arkaluonteinen kysymys, joka on otettava huomioon, kun neuvottelut edistyvät".
Erityisesti Saksa ja Itävalta ovat huolestuneita siitä, että entisistä itäryhmän maista tulvii halpaa työvoimaa unioniin, kun maat pääsevät vihdoin jäseniksi.
Espanjan neuvottelijat ovat kuitenkin muistuttaneet, että samanlainen pelko oli olemassa silloin, kun Espanja neuvotteli jäsenyydestä, mutta työvoimatulvaa ei koskaan syntynyt.
Espanjan pahin huolenaihe nykyisissä jäsenyysneuvotteluissa on raha. Espanja ei voi hyväksyä hakijamaiden vaatimusta siitä, että ne saisivat alennusta EU-maksuista jäsenyytensä alussa.
Myös Suomi sai maksuista alennusta, koska uusi jäsenmaa ei pysty heti hyötymään täysillä EU:n maatalous- ja aluetuista. EU:n ja johtavien ehdokasmaiden on kesäkuussa tarkoitus avata ehkä kaikkein vaikein neuvottelukohta, nimittäin maatalous.
Avaamista sen sijaan jäävät odottamaan rakenteelliset kysymykset eli komissaarien määrä, äänimäärien painot ministerineuvostossa sekä enemmistöpäätösten lisääminen.
Tässä hakijamaiden on odotettava siihen asti kunnes EU on ensin saanut päätökseen sisäisiin uudistuksiin tähtäävän hallitusten välisen konferenssin. Jos aikataulu pitää, päättyy konferenssi joulukuussa.
Samaan aikaan kun johtavat hakijamaat ryhtyvät neuvottelemaan kiperimmistä kohdista, käynnistyvät myös toisen ryhmän maiden yksityiskohtaiset neuvottelut. Latvia, Liettua, Slovakia, Romania, Bulgaria ja Malta avasivat torstaina useita neuvottelukohtia EU:n kanssa pääneuvottelijatasolla.
Toista ryhmää kutsutaan Helsingin-ryhmäksi, koska päätös neuvottelujen aloittamisesta tehtiin Helsingissä joulukuussa.
Johtavien maiden ryhmää kutsutaan puolestaan Luxemburgin-ryhmäksi, koska niiden neuvottelujen aloittamisesta päätettiin Luxemburgissa joulukuussa 1997.
STT-MH
26.5.2000
