Pakeneeko valta naisia?
Suomen yliopistolaitos sai viikko sitten ensimmäisen naiskanslerinsa, kun professori Leena Kartio nimitettiin presidentin esittelyssä Turun yliopiston kansleriksi. Naispresidentin ja naispuhemiehen Suomessa on kuitenkin yhä monta muuta naisilta saavuttamatonta tehtävää ja arvoa niin tieteessä, yrityksissä kuin yhteiskunnan johtopaikoillakin.Esimerkiksi pääministerinä, ensimmäisenä valtiovarainministerinä ja suurimpien puolueiden johtajina ei ole naisia näkynyt, ei myöskään eduskunnan pääsihteerinä, korkeimpien oikeuksien presidentteinä, oikeuskanslerina, ykkösoikeusasiamiehenä tai valtakunnansovittelijana.
Ministeriöiden kansliapäälliköiksi on ehtinyt vasta kaksi naista.
Tieteessä suomalaiset naiset eivät vielä ole yltäneet akateemikon arvonimeen, kansleriksi tulee nyt nainen ensi kertaa, ja yliopistorehtoreina on vasta kaksi naista.
Tiedekuntien dekaaneina naiset ovat harvassa, ja professoreista vähemmän kuin joka viides on nainen.
Etenkin teknisissä tieteissä naispulaa pidetään jo todellisena ongelmana. Koko suomalaisen tekniikan historiassa nainen on sitä paitsi vasta toista kertaa havaittu kunniatohtorin arvon veroiseksi.
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen saa arvonimen syksyllä Teknillisessä korkeakoulussa, arkkitehti Raili Pietilälle se on myönnetty Tampereen teknillisessä korkeakoulussa.
Valtionyritykset ja viestintä vierastavat naisjohtoa
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen tietää myös poliisi- ja puolustushallinnon, koko oikeuslaitoksen syyttäjineen, suuryritykset ja pankit sekä työmarkkinajärjestöt yläpäästään harvanaisisiksi aloiksi.
Valtion yrityksistä ja liikelaitoksista vain kauppatalo Hansel on uskottu naisen huomaan, kun esimerkiksi Soneraa, Postia, Alkoa ja Veikkausta luotsaa luonnollisesti mies.
Tieteen tavoin miehisyys näkyy talouselämässäkin myös arvonimissä. Ainoa naispuolinen vuorineuvos tähän mennessä on ollut Turun Sanomien edesmennyt toimitusjohtaja Irja Ketonen.
Muutoin tiedotusvälineetkin ovat kyllä pysyneet hyvin miesten johdossa; nainen on vastaavana päätoimittajana vain Hämeen Sanomissa, jota luotsaa Terttu Häkkinen.
Perinteisesti miehisen kirkon tasa-arvo eteni viime viikolla askeleen, kun kirkolliskokous valitsi Leena Rantasen kirkon keskusrahaston johtajaksi ja samalla ensimmäiseksi naispuoliseksi kirkkoneuvokseksi.
Kunnista valtaosa miesten vallassa
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että kunnanjohtajinakin naisia on vain kymmenkunta, joten Suomen 452 kunnasta valtaosa on vielä naisilta valloittamatta.
Mäkinen hämmästeleekin sitä, että kansalle naiset kyllä kaikissa vaaleissa jo kelpaavat, mutta samaan aikaan nimityksissä miehet ajavat yhä ohi.
Suomeen onkin syntynyt näennäisen tasa-arvon harha: esimerkiksi eduskuntaa kelpaa esitellä, mutta korkein virkamiehistö on EU-vertailussa poikkeuksellisen selvästi nimenomaan miehistö.
Sääntö pätee jopa naisvaltaisten alojen kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalojen hallinnossa. Esimerkiksi Opetushallitus on pysynyt miesten käsissä, mutta niinpä koulujakin opettajakunnan naisvaltaisuudesta huolimatta johtaa useimmiten mies.
Julkishallinnon tasa-arvoa tutkinut valtiotieteen tohtori Helena Karento huomauttaa naisten yleensä etenevän juuri sellaisissa instituutioissa, joiden vaikutusvalta on vähenemässä.
- Valta pakenee naisia, hän määrittelee.
Esimerkiksi EU-aikana virkamiesten painoarvo kansanedustajiin verrattuna on kasvanut. Samalla eduskunta on naisistunut, mutta hallinnon lupaavasti alkanut tasa-arvokehitys hiipunut.
STT-IKK
26.5.2000
