Ostatko sademetsää pihalle?
Pala sademetsää puutarhassa? Valitettavasti, sillä kovapuuna tai hardwoodina myytävät puutarhakalusteet ovat pääsääntöisesti peräisin Kaakkois-Aasian katoavista sademetsistä. Suomessakin suunnitellaan kampanjaa kotimaisten pihakalusteiden puolesta.Luonnonsuojeluliitot Suomessa ja Ruotsissa kehottavat kuluttajia välttämään kovapuusta valmistettuja huonekaluja. Ruotsissa kampanja on käynnissä toista vuotta ja Suomessa vastaavaa suunnitellaan ensi vuodeksi kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asiain päällikkö Johanna Kojola.
Kaakkois-Aasiassa, mm. Kambodzhassa, Laosissa ja Vietnamissa metsäpeitteen on todettu häviävän huolestuttavalla vauhdilla, ja näiden maiden metsiä hakataan lähinnä vientiin. Suomessakin myytävä kovapuu on peräisin tältä alueelta.
Kovapuun, eli hardwoodin sekä teakin puutarhamuoti on jatkunut jokusen vuoden. Vuonna 1999 puutarhahuonekalujen tuonti Eurooppaan Etelä-Aasian maista kasvoi kymmenillä prosenteilla, kertoo luonnonsuojeluliitto. Suomen tuonnista ei kuitenkaan liitossa ole tarkkaa käsitystä.
Huonekaluliikkeiden kevätesitteistä päätellen ainakin tarjontaa riittää, Sotka tarjoaa kovapuuta, Asko hardwoodia. Puun alkuperästä ei kumpikaan esite mainitse. Sotka sentään sanoo Teakin olevan "aitoa" ja "viljeltyä".
Hardwood on vain kauppanimi
Hardwood ei ole puulaji eikä ympäristömerkintä, vaan pelkkä kauppanimike. Hardwoodiksi nimitetään useita eri Etelä-Aasian sademetsien puulajeja. Ongelmana onkin, että vailla sertifikaattia myytävän kovapuun alkuperä voi olla lähes mikä tahansa.
Svenska Naturskyddsföreningen (SNF) kehottaakin ostajia varomaan harhauttavia myyntipuheita, vain sertifikaatti on todistus kestävällä tavalla tuotetusta puusta.
FSC-merkinnällä (Forest Stewardship Council) varustetun puutarhahuonekalun raaka-aine on tuotettu kestävän metsänhoidon periaatteita noudattaen, tähdentää Suomen luonnonsuojeluliitto. FSC on ympäristöjärjestöjen suosima sertifiontijärjestelmä.
FSC-sertifioituja pihakalusteita Suomesta tuskin löytyy, Ruotsiinkin ne rantautuivat vasta tänä vuonna sikäläisen luonnonsuojeluliiton kampanjoinnin seurauksena.
Viljety teak vähemmän haitallista
Iskun tuoteassistentti Pirjo Lepistö kertoo, että heidän mallistossaan kovapuisia huonekaluja on vain vähän. Kesän pääartikkelit ovat kotimainen mänty ja indonesialainen teak, joka on peräisin hallituksen valvomista istutusmetsistä.
Jaavan teakplantaasit on istutettu jo toista sataa vuotta sitten ja osa niistä on myös sertifioitu. Ruotsin luonnonsuojeluliitto kehottaa kuitenkin näidenkin kalusteiden kohdalla tarkistamaan alkuperän. Esimerkiksi Chain of Custody -sertifikaatti kertoo alkuperästä.
Johanna Kojolan mukaan sekään ei vielä riitä, että huonekaluissa käytetään vain viljeltyä puuta, siinäkin on omat ongelmansa. Plantaasit on voitu istuttaa raivattujen sademetsien paikalle ja toisaalta laittomasti hakattua puuta sekoittuu usein viljeltyyn puuhun.
Lämpökäsitelty mänty vaihtoehtona
On ehkä lupa odottaa, että trooppisen puun muoti olisi menossa ohi, niin ainakin vihjaa Pirjo Lepistö Iskusta. Osansa muutoksessa on tänä vuonna kangerrellut kovapuun tuonti Kaakkois-Aasian toimitusvaikeuksien vuoksi. Myös kotimainen lämpökäsitelty puu tekee tuloaan.
Eritoten lämpökäsitelty männyn suosion kasvuun uskotaan Iskussa. Lepistön mukaan sen osuus pihakalusteista tulee heilläkin lisääntymään ja mallisto kasvamaan. Lämpökäsittely antaa kotimaisellekin puulle tummuuden ja parantaa sen kestoa. Uuden menetelmän pitkäaikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole juuri kokemuksia.
Kuuden-seitsemän tunnin käsittely 230 asteessa muuttaa männyn myös paremmin vettä hylkiväksi, vähentää homehtumista ja parantaa lahonkestävyyttä vastaamaan AB-luokan kyllästysaineilla käsiteltyjä tuotteita, kertovat esitteet.
PETE PAKARINEN
26.5.2000
