Hizbollah avainasemassa Etelä-Libanonissa
Ääri-islamilainen Hizbollah-järjestö on avainasemassa siinä, mitä Etelä-Libanonissa tapahtuu Israelin vetäytymisen jälkeen, arvioi eversti Pekka Majuri puolustusministeriöstä.YK aikoo nostaa Etelä-Libanonissa olevien Unifil-rauhanturvajoukkojen määrän vajaaseen 8 000:een.
Suomi on suhtautunut myönteisesti YK:n pyyntöön lähettää Etelä-Libanoniin 90 rauhanturvaajaa nykyisten noin 500:n lisäksi. Lopullista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, sanoo Majuri, jonka vastuualueena on rauhanturvatoiminta.
Suomalaisia vahvistuksia kaavaillaan Etelä-Libanoniin heti ensimmäisessä vaiheessa, jolloin rauhanturvajoukkojen määrä on tarkoitus nostaa 5 600:aan.
Majurin mukaan Etelä-Libanonin tilanteessa on runsaasti suuria kysymysmerkkejä, jotka tekevät tulevaisuuden ennustamisen tavallistakin vaikeammaksi.
Mitä tekee julkisuudessa täysin pimentoon jäänyt vaikutusvaltainen Amal-järjestö? Entä Syyria, joka kontrolloi Libanonin poliittista ja sotilaallista toimintaa?
Suuri epävarmuustekijä ovat myös Libanonissa leireissä olevat sadattuhannet aseistautuneet palestiinalaispakolaiset.
Israelin vetäytymisen on pahimmillaan ennustettu johtavan uuteen sisällissotaan Libanonissa.
- Hizbollah on avainasemassa kaikissa äärimmäisissä vaihtoehdoissa, Majuri arvioi.
Hänen mukaansa on vaikeaa kuvitella sisällissotaa, jos Hizbollah pidättäytyy aseista, samoin on vaikea kuvitella mikä ryhmä hyökkäisi Israeliin, jos Hizbollah ei näin tee.
Hizbollah on antanut ymmärtää, että se voisi olla jatkossa valmis pitäytymään poliittisessa toiminnassa, jos Israelin vetäytyminen on täydellinen. Järjestö on kuitenkin jakautunut poliittiseen ja aseelliseen siipeen, ja yksi kysymys on Majurin mukaan siinä, toimivatko nämä samassa linjassa.
YK on lähettämässä Etelä-Libanoniin lisäjoukkoja nyt, kun Israel jo on vetäytynyt. Majurin mukaan ei ole ainakaan kovin väärin sanoa, että YK tuli tässä asiassa jälkijunassa.
- Israelin vetäytymisen oli arveltukin tapahtuvan ennen heinäkuun alkua, mutta ehkä se sittenkin tapahtui vähän ennakoimattoman äkkiä. YK ei ollut ihan tässä aikataulussa valmistautunut lähettämään Etelä-Libanoniin lisäjoukkoja, Majuri sanoo.
Vahvistetut joukot varmentavat Israelin lähdön
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on jo tehnyt periaatepäätöksen siitä, että Suomella on valmiudet lähettää Unifil-joukkoihin YK:n pyytämät 90 rauhanturvaajaa lisää.
Majurin mukaan selvitykset siitä, millaiseksi Unifilin tehtävä Etelä-Libanonissa on muotoutumassa, ovat edelleen kesken.
YK:n turvallisuusneuvoston tiistaina hyväksymän suunnitelman mukaan Unifil-joukkojen tehtävänä on ensin varmentaa Israelin vetäytyminen Libanonista, ja tätä varten nykyisiä pataljoonia alueella vahvennetaan 4 500:sta 5 600:aan.
Toisessa vaiheessa rauhanturvaajien määrä aiotaan nostaa 7 935:een, ja tehtävänä on tällöin auttaa Libanonia palauttamaan maan eteläinen osa hallintaansa.
Suomen joukkojen lisääminen liittyy nimenomaan ensimmäiseen vaiheeseen, Majuri sanoo. Tarkoituksena on hänen mukaansa turvata vahvistuksilla nykyisten rauhanturvaajien turvallisuus ja toimintaedellytykset. Toisessa vaiheessa Suomi ei enää aio lähettää lisää joukkoja alueelle.
Vahvistukset pystytään Majurin mukaan tarvittaessa lähettämään nopeasti: maksimissaan puhutaan muutamista viikoista, nopeimmillaan muutamista päivistä.
Mahdollista on, että suomalaispataljoonan valvonta-alue Etelä-Libanonissa jatkossa hiukan muuttuu. Tämä tapahtuu kuitenkin Majurin mukaan vasta siinä vaiheessa, kun Israelin vetäytyminen on täydellisesti varmennettu ja Israelin hallussa ollut alue todettu turvalliseksi.
Lähitulevaisuudessa rauhanturvaajat pyrkivät varmentamaan Israelin lähdön partioimalla nykyisiltä vastuualueiltaan, Majuri arvioi.
STT-IKK
26.5.2000
