Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työnantajat: Tukilakko-oikeutta rajoitettava



Teollisuuden ja työnantajien (TT) hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jyrki Juusela esittää tukilakko-oikeuden kaventamista. Hänestä nykyisen tuki- ja ristikkäislakkoa koskevan lainsäädännön aukollisuus on paikattava. TT toimitti uudistusta koskevan kirjeen torstaina valtioneuvostolle.


- Tukilakko-oikeuden rajoittamista kannattaa myös valtaosa suomalaisista, Juusela sanoo ja viittaa TT:n Taloustutkimus Oy:llä teettämään mielipidetiedusteluun ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, jossa haastateltiin noin 1000 suomalaista.

TT ja Palvelutyönantajat esittävät, että hallitus asettaisi selvitysryhmän käymään läpi työrauhajärjestelmän ongelmia ja laatimaan pelisäännöt mm. lakkoaseen käytölle.

Juuselan mukaan toimintaympäristön ennakoitavuus on yrityksille yhä tärkeämpää toiminnan kehittämisen, uusien investointien sekä sijaintipaikkoja koskevien päätösten kannalta. Hän huomauttaakin, että vaikka yritykset toimivat maailmanlaajuisessa ympäristössä, sitä tärkeämpää on, miten omissa käsissä olevat mahdollisuudet käytetään.

- Hallituskausien pidentyminen, hallitusohjelmien yksityiskohtaisuus sekä Suomen EU- ja EMU -jäsenyydet ovat parantaneet ennakoitavuutta. Räikeänä poikkeuksena tästä erottuvat puoli vuotta jatkuvat neuvottelut vain yhden vuoden voimassaolevista työehdoista. Yhtä vähän siihen sopii nykyinen tapa käyttää tukilakkoja, hän sanoo.


Tavoitteena pidemmät työmarkkinaratkaisut

Tehdyt palkkaratkaisut ovat Juuselan mukaan osoittautuneet selvästi muuta Eurooppaa korkeammiksi ja useasti myös lyhyemmiksi. Tavoite pitää työvoimakustannusten nousu kilpailijamaiden keskimääräisellä tasolla ei siis onnistunut.

Teollisuuden työvoimakustannukset nousevat tänä vuonna arviolta 4,5 prosenttia, kun ne muissa euromaissa nousevat keskimäärin 2,5 prosenttia.

- Vain euron pitkään jatkunut alentuminen peittää osittain tämän kilpailukykyämme heikentävän tosiasian. Kovat kilpailijamme euromarkkinoilla ovat saaneet saman edun, Juusela huomauttaa.

Hän kaipaakin useamman vuoden mittaisia työmarkkinaratkaisuja, joissa verotuksen ja palkankorotusten yhteensovittamisella torjuttaisiin myös inflaation kiihtymistä.

Kokonaisratkaisussa on tarpeen jättää aiempaa enemmän yrityskohtaista sovellusvaraa. Kykyä neuvotella sopimuskauden aikana esiin tulevista työmarkkinakysymyksistä on varmasti parannettavissa, Juusela arvelee.


Tukilakoilla ei ole kansan tukea

Liittokierroksella oli kaikkiaan 34 työtaistelun uhkaa 20 toimialalla. Kierroksen loppuvaiheessa avainryhmät käyttivät tuki- ja ristikkäislakko-oikeuttaan.

- Nämä lakot ovat edelleen lainsäädännön ulkopuolella. Tuhovoimaa lisäämällä voidaan aina murtaa yleisesti omaksutut ratkaisut, Juusela moittii.

Hän haluaakin nykyistä tuki- ja ristikkäislakkoja koskevan lainsäädännön aukollisuutta paikattavan terveen ja vastuullisen työmarkkinajärjestelmän vaatimusten mukaisiksi.

- TT:n työvaliokunta on päättänyt toimittaa aihetta koskevan kirjelmän valtioneuvostolle tavoitteenaan vahvistaa suomalaista sopimusjärjestelmää, Juusela kertoo.

TT vetoaa Taloustutkimuksella teettämäänsä kyselyyn, jossa ulkopuolisten liittojen tukilakon hyväksikäyttämisen muita korkeampien palkkavaatimusten läpiajamiseen hyväksyi 31 prosenttia vastaajista ja 58 prosenttia oli sitä mieltä, ettei näin pidä menetellä. Kymmenen prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Jos normaali lakko-oikeus säilytetään, tukilakkojen käytössä pitäisi sopia rajoituksista. Tätä mieltä oli 53 prosenttia vastaajista. Kokonaan nämä lakot pitäisi kieltää 15 prosentin mielestä, nykyisellään tilanne voisi säilyä 26 prosentin mielestä ja 6 prosenttia ei osannut sanoa mitään.


Lisää ydinvoimaa tarvitaan

TT:n mielestä lisääntyvää epävarmuutta aiheuttaa myös epätietoisuus pitkän aikavälin energiaratkaisuista.

- Investointejaan lisäävä teollisuus tarvitsee tiedon siitä, miten maan hallitus näkee oikeaksi hoitaa energian tarpeen tulevaisuudessa. Vastausta ei voi viivytellä, koska voimalaitoshankkeet ja sähkön saatavuuteen sidoksissa olevat teollisuuden investoinnit ovat pitkäjänteisiä, Juusela muistuttaa.

Tuoreen selvityksen mukaan teollisuuden sähkön käytön tarve kasvaa vuosittain 1,5 prosenttia. Energia-alan keskusliiton Finergyn mukaan koko Suomen sähkön käyttö kasvaa vuoteen 2015 mennessä nykyisestä noin 20 miljardilla kWh:lla.

Suomen sähkön tarvetta kattamaan tarvitaan vuoteen 2015 mennessä noin 4000 MW lisää voimalaitostehoa. Nyt noin puolet Suomen energian käytöstä tuodaan Venäjältä ja tuonti on viime aikoina kasvanut.

- Tuonnin kasvattaminen on tuskin viisasta, Juusela huomauttaa.

Hän korostaa, että ilmastosyistä uutta kivihiilivoimaa ei voida rakentaa ja entistäkin on vähennettävä. Maakaasun lisäkäytön rajoitteina puolestaan ovat saatavuus ja hintariskit.

- Jäljelle jäävät ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet. Eri tuotantomuotojen kasvuarvioita yhteen laskemalla selviää, että ilman uutta ydinvoimaa voidaan parhaimmillaan kattaa vain noin puolet tulevasta vajeesta. Loput on täytettävä ydinvoimalla, jos Suomi haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa taloutta romuttamatta. Tämä kokonaisuus täytyy nyt ymmärtää ja hyväksyä poliittisesti, Juusela sanoo.

IKK
26.5.2000


Politiikka -sivulle