Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
F-Secure ja Datatie yhteistyöhön
Tietoturvayritys F-Secure ja tietoturvapalveluiden valtakunnallinen tarjoaja Datatie solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Datatien tarjoamiin palomuuripalveluihin liitetään virustorjuntapalvelu. F-Secure kertoi yhteistyöstä keskiviikkona ilmestyneessä tiedotteessaan.
Tiedotteen mukaan Datatie ottaa käyttöön F-Securen tuotemallin, joka perustuu F-Securen uuteen Security as a Service -tietoturvaratkaisuun. Datatie tulee käyttämään palveluntarjonnassaan myös muita F-Securen tuotteita.
Yritysten yhteistyöllä on tarkoitus tuoda lisäturvaa virusten ja muiden haitallisten ohjelmien torjuntaan päivittäisessä yritysten välisessä viestinnässä. Tiedotteen mukaan Datatie vastaa tuotteen jalostamisesta valtakunnallisesti tarjottavaksi palveluksi.
Datatie on Elisa Communicationsin tytäryhtiö, jonka tietoturvapalveluiden jälleenmyyjinä toimivat useat puhelinyhtiöt kautta maan.
F-Secure kertoi viime viikolla tavoittelevansa uudelle Security as a Service -liiketoiminnolle tänä vuonna kolmen prosentin osuutta liikevaihdosta. Kolmen-viiden vuoden tähtäimellä tavoite on yli 40 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
SAS-konseptilla F-Secure tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tilata tietoturvapalveluja Internetin kautta. Yritys odottaa tältä vuodelta 10-20 merkittävää SAS-sopimusta.
Valtion velka 70,6 miljardia euroa
Valtion velka supistui huhtikuussa 378 miljoonaa euroa. Velka laski valtiovarainministeriön kuukausikatsauksen mukaan kuun lopussa 70,6 miljardiin euroon, kun se kuukautta aiemmin oli 71,0 miljardia euroa. Viime vuoden lopusta velka on kasvanut runsaat 1,5 miljardia euroa.
Kotimaan rahan määräisen velan osuus koko velasta oli huhtikuun lopussa 59,2 miljardia euroa eli 84 prosenttia. Huhtikuussa euromääräinen velka supistui 699 miljoonaa euroa ja valuuttamääräinen velka 378 miljoonaa euroa.
Koko tänä vuonna valtio ottaa valtiovarainministeriön suunnitelmien mukaan uutta lainaa bruttomääräisesti 15,1 miljardia euroa ja maksaa pois 16,1 miljardia euroa. Velkaa lyhennetään siten nettomääräisesti miljardilla eurolla.
Done-konserni hankki Dialogue Marketingin
Suomalainen tietotekniikkayritys Done on 16. päivänä toukokuuta tehdyllä sopimuksella hankkinut yhdysvaltalaisen Dialogue Marketingin koko osakekannan itselleen. Asia ilmeni Donen tiistaisesta pörssitiedotteesta.
Dialogue Marketing on elektronista liiketoimintaa harjoittava sadan työntekijän yritys, jolle on budjetoitu täksi vuodeksi 35 miljoonan markan liikevaihto.
Done, Digital Open Network Environment, on elektronisen liiketoiminnan kokonaisratkaisuja tarjoava yritys, joka on muodostettu useasta tietotekniikkayrityksestä vuonna 1999.
Donessa työskentelee yli 400 henkilöä, ja sen tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on 150 miljoonaa markkaa.
Teollisuuden arvostus noussut
Teollisuuden arvostus kansalaisten keskuudessa on lisääntynyt. Taloudellisen Tiedotustoimiston (TaT) Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta selviää, että lähes koko väestö (94 prosenttia) antaa teollisuudelle vähintäänkin melko hyvän arvosanan.
Myös muissa haastatelluissa kohderyhmissä teollisuuden yleiskuva on hyvin myönteinen: kansanedustajista ja virkamiehistä 98 prosenttia ja toimittajista 94 prosenttia antaa vähintäänkin melko hyvän arvosanan.
Valtaosa suomalaisista (85 prosenttia) katsoo, että nimenomaan vientiteollisuus takaa suomalaisten hyvinvoinnin. Menestyvää vientiteollisuutta pidetään myös muissa kohderyhmissä maamme hyvinvoinnin takeena.
Toimitusjohtaja Jukka Koivisto TaT:sta arvioi vientiteollisuuden arvostuksen johtuvan siitä, että yhteiskunnassa koetaan Suomen nousseen lamasta juuri vahvan vientiteollisuuden avulla.
- Kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos on merkittävä; pitkään jatkunut hyvä taloudellinen kehitys vaikuttaa myönteiseen tulokseen, Koivisto sanoo.
Kansalaiset arvostavat erityisesti teollisuuden työntekijöiden ammattitaitoa, kansainvälistä kilpailukykyä sekä teollisuuden teknologisen kehityksen tasoa. Myös muissa tutkimuksen kohderyhmissä kilpailukyky ja ammattitaito nousevat arvostuslistan kärkeen.
Enemmistö suomalaisista ei katso, että vientiteollisuutta olisi suosittu viime vuosina liikaa. Vain neljännes kansalaisista on sitä mieltä, että vientiteollisuuden suosimisessa on menty liian pitkälle.
Kansanedustajien, virkamiesten ja toimittajien mielipiteet jakautuvat suunnilleen samalla tavalla.
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina 8.-12.2.2000 välisenä aikana. Kansalaismielipiteen kartoittamiseksi haastateltiin 1 011:tä 15-79-vuotiasta henkilöä.
Vertailuaineistoksi haastateltiin helmikuun aikana 100 kansanedustajaa, 50 virkamiestä ja 50 toimittajaa.
Usko osakkeisiin jakaa suomalaisia
Lähes puolet suomalaisista pitää pörssiosakkeisiin sijoittamista tällä hetkellä kannattavana.
Kalevan teettämän kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia kansalaisista katsoo pörssisijoittamisen kannattavaksi. Toista mieltä on 40 prosenttia kansalaisista. Mielipidettään ei osannut sanoa 12 prosenttia vastaajista.
Vielä tasaisemmin mielipiteet jakautuvat kysyttäessä, ennakoiko pörssikurssien heilahtelu uutta talouslamaa. Heilahtelun ja laman yhteyteen uskoo 44 prosenttia, kun taas 43 prosenttia ei pidä heilahtelua laman enteenä. Tässäkin kysymyksessä 12 prosenttia ei osaa valita kantaansa.
Naiset ja nuoret suhtautuvat pörssisijoittamiseen hivenen myönteisemmin kuin miehet ja vanhemmat ikäryhmät. Eri puolueiden kannattajista vihreillä on epäilevin kanta pörssitoimintaan ja kokoomuslaisilla myönteisin.
Suomen Gallup haastatteli tutkimusta varten toukokuun puolivälissä noin tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaan tai toiseen.
Raskaan liikenteen verotus Suomessa Euroopan keskitasoa
Suomalaisen raskaan liikenteen vuotuiset verot ja maksut ovat eurooppalaista keskitasoa, ilmenee Liikenne- ja valtiovarainministeriön teettämästä tutkimuksesta.
Tutkituista maista korkeimmat verot ja maksut olivat Englannissa, alhaisimmat Liettuassa ja Portugalissa.
Verotuksen rakenteessa on kuitenkin huomattavia eroja polttoaineveron ja moottoriajoneuvoveron kesken. Lisäksi eri ajoneuvotyyppejä kohdellaan eri tavalla.
Polttoaineen verotuksen osalta kalleimmat maat olivat Britannia, Norja ja Sveitsi. Alhaisin polttoaineen verotus oli Latviassa, Liettuassa ja Portugalissa.
Koonnut: IA
26.5.2000
