Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
EKP jätti ohjauskorkonsa ennalleen
Euroopan keskuspankin neuvosto ei puuttunut torstaina keskuspankin ohjauskorkoihin. Näin ollen tärkeä perusrahoitusoperaation korko säilyi 3,75 prosentissa, johon se nostettiin huhtikuun lopussa.
EKP on nostanut korkoja neljä kertaa sitten marraskuun. Analyytikkojen mukaan lisää kiristyksiä on tulossa, koska euroalueen talouskasvu on elpynyt, inflaatio vauhdittunut ja yhteisvaluutta euron kurssi pysytellyt matalalla.
Markkinoilla odotellaan yleisesti EKP:lta uutta prosenttiyksikön neljänneksen suuruista koronnostoa kesäkuun alussa. Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen on ennustanut, että vuoden lopussa EKP:n ohjauskorko kohoaa 4,5 prosenttiin, ellei euron kurssi ala vahvistua arvioitua nopeammin.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien ekonomistien mukaan viime kuukausien koronnostoista huolimatta EKP:n rahapolitiikka on edelleen varsin löysää nykyisen noususuuntaisen talouskehityksen oloissa.
Ekonomistit arvelivat, että euroalueen kesäkuun inflaatioluvut alkavat taas näyttää hälyttäviltä, kun öljyn ja öljytuotteiden uusi hinnannousu vaikuttaa kuluttajahintoihin.
UMTS-lupa nosti jälleen kaupattavan Orangen hintaa
Britannian kolmanneksi suurin matkapuheluoperaattori Orange on myynnissä toista kertaa puolen vuoden aikana. Halukkaita ostajia on jonossa, vaikka Orangen hinta on noussut reippaasti sen saaman kolmannen sukupolven toimiluvan takia.
Saksalainen Mannesmann osti Orangen loppuvuonna, mutta joutuu kilpailusyistä luopumaan hankinnastaan tultuaan itse Vodafone Airtouchin ostamaksi.
Mannesmann maksoi Orangesta 34 miljardia euroa, mikä oli tällöin kriitikoiden mukaan aivan liian paljon. Puoli vuotta myöhemmin Orangen hinnan arvellaan kohoavan jopa 50 miljardiin euroon.
Kiinnostuksensa Orangeen ovat jo ilmaisseet France Telecom, hollantilainen KPN, espanjalainen Telefonica ja amerikkalainen MCI WorldCom. Vahvin ehdokkaista on France Telekom, joka kerää parhaillaan 20:tä miljardia euroa ostoksia varten.
Ranskalaisyhtiö joutui itse heittämään Britannian UMTS-huutokaupassa pyyhkeen kehään hintojen karattua käsistä. Alan arvioiden mukaan myös KPN on vakavasti otettava ostajakandidaatti, koska sillä ovat tukenaan japanilainen Docomo ja yhdysvaltalainen Bell South.
United Airlines ja US Airways yhteen
UAL-yhtiö, United Airlinesin emoyhtiö, ostaa US Airways-lentoyhtiön. United Airlines on jo nyt maailman suurin lentoyhtiö, ja kauppa vahvistaa entisestään sen asemaa Yhdysvaltain johtavana lentoyhtiönä.
UAL maksaa US Airwaysista 4,3 miljardia dollaria ja samalla ottaa vastuulleen sen 7,3 miljardiin dollariin nousevat velat ja vuokrasopimukset. Kaikkiaan kaupan arvo on 11,6 miljardia dollaria eli 76,5 miljardia markkaa.
US Airways on Yhdysvaltain kuudenneksi suurin ja maailman kymmeneksi suurin lentoyhtiö. Se toimii pääasiassa itärannikolla, ja sillä on erinomaiset yhteydet kaikkiin alueen suuriin kaupunkeihin.
US Airwaysilla on noin 4 100 päivittäistä lentoa, se lentää 38 osavaltioon ja 12 maahan. Yhtiö on ollut talousvaikeuksissa usean vuoden ajan.
United Airlinesilla on 130 Yhdysvaltain lentokohdetta, ja se lentää 25 maahan. Liiton jälkeen yhtiö tarjoaa noin 30 uutta ulkomaan lentoa ja yli 60 uutta kotimaan vuoroa. Yhdistymisen myötä Unitedin päivittäisten lentojen määrä nousee noin 6 500:aan.
United Airlines aikoo myydä osan itärannikon toiminnoista uudelle, perusteilla olevalle DC-air- yhtiölle. Uusi yhtiö ottaa haltuunsa valtaosan itärannikon lennoista, joista United on halukas luopumaan, jotta sitä ei syytettäisi markkina-aseman väärinkäytöstä.
US Airways ja United Airlines suunnittelivat yhdistymistä vuonna 1995, mutta hanke kaatui. Nyt sovitun kaupan ennakoidaan aloittavan kiivaan lentoyhtiöiden yhdistymisboomin Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.
BMW ja Ford sopivat Land Roverin kaupasta
Saksalainen BMW myy Land Rover -maastoautomerkkinsä amerikkalaiselle Fordille. Kauppasumma on kolme miljardia euroa eli noin 18 miljardia Suomen markkaa.
Osapuolet sopivat kaupasta keskiviikkona Münchenissä. Alun perin ostosuunnitelma julkistettiin maaliskuun puolivälissä, mutta kesti reilut kaksi kuukautta ennen kuin sopimuksen ehdot saatiin päätökseen.
Ford saa oikeudet Land Roverin Range Rover, Discovery, Defender ja Freelander -malleihin. Lisäksi kesäkuun lopussa Fordin haltuun siirtyy Roverin tehdas Solihullissa Englannissa ja 13 000 työntekijää.
Sopimuksen mukaan Ford maksaa kaksi kolmasosaa kauppahinnasta heti ja viimeisen kolmanneksen vuonna 2005. Kaupan loppuun saattaminen vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.
BMW:n mukaan Land Roverin myynti on uusin askel kohti saksalaisyhtiön strategista uudistumista. Land Rover -toiminta on ollut kannattavaa, mutta muutoin brittiläinen Rover on tuottanut BMW:lle miljarditappiot.
Brittiläinen konsortio Phoenix allekirjoitti kaksi viikkoa sitten sopimuksen Roverin kannattamattomien osien ostamisesta BMW:ltä. BMW:n hallussa Rover oli noin kuusi vuotta.
Bundesbank arvioi: Uudet matkapuhelinluvat nostavat Saksan budjetin ylijäämäiseksi
Saksan valtiontalouden velat muuttuvat kertaheitolla saataviksi, jos uusien matkapuhelinverkkojen huutokauppa toteutuu toivotulla tavalla.
Saksa päättää uusien matkapuhelinlupien saajista kesän aikana, ja huutokaupasta saatavat tuotot vaikuttavat tämän vuoden budjettiin.
Saksan keskuspankki Bundesbank esitti keskiviikkona julkistamassaan kuukausikatsauksessa, että nk. UMTS-luvista saatavat tuotot tulisi käyttää valtion velan lyhentämiseen. Sen sijaan keskuspankki ei lämmennyt veronalennuksiin tai muihin erityismenoihin.
Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen huutokauppa tuotti äskettäin Britannian valtionkassaan 22,5 miljardia puntaa eli noin kymmenkertaisen määrän Suomen markoissa laskettuna.
Bundesbank arvioi, että Saksalla on mahdollisuus kuitata vieläkin komeampi summa. Ekonomistien ennusteiden mukaan maan valtiovarainministeriö yrittää vedättää summan 100 miljardiin D-markkaan eli noin 300 miljardiin Suomen markkaan.
Bundesbank huomautti, että UMTS-lisenssiluvista saatavat voitot ovat kertaluonteisia eriä. Pankin mielestä tällaiset erät soveltuvat parhaiten valtionvelan lyhennyksiin.
Frankfurtin ja Lontoon pörssit yhdistyvät tänä vuonna
Frankfurtin ja Lontoon pörssit fuusioituvat vielä tämän vuoden aikana. Asiasta kertoi Frankfurtin pörssin hallintoneuvoston puheenjohtaja Rolf Breuer tiistaina.
Uudesta superpörssistä tulee Breuerin mukaan Euroopan johtava pörssiorganisaatio, jonka nimeksi tulee iX. Se sijoitetaan Frankfurtiin. Fuusiohankkeen hyväksyminen oli viimeiseen asti epävarmaa.
Yhdistymisen julkistamisesta asti saksalaiset pankkiirit, mm. Bundesbank, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että saksalaiset rahoitusmarkkinat menettävät fuusion myötä liikaa päätäntävaltaa.
Euroopan suurimpien pörssien fuusio on ennen voimaan tulemistaan vielä hyväksyttävä molempien pörssien yhtiökokouksissa.
Skoda kokonaan Volkswagenille
Tshekkiläinen autovalmistaja Skoda siirtyy kokonaan pääomistajansa Volkswagenin omistukseen, ilmenee Skoda Auton tiistaisesta tiedotteesta.
Volkwagen osti jäljellä olevan 30 prosentin osuuden Tshekin tasavallalta noin kahdella miljardilla markalla. Skodan hallitukseen jää yksi Tshekin valtion edustaja.
Volkswagenista tuli vuonna 1991 Skodan yhtiökumppani, minkä jälkeen yhtiöstä on tullut Tshekin viennin veturi. Skodan osuus maan viennistä on noin 15 prosenttia.
EU: Suomi sisämarkkinoiden "mestari"
EU:n komissio ylisti Suomea maanantaina "kaikkien aikojen mestariksi" mitä tulee EU:n sisämarkkinoita koskevien direktiivien noudattamiseen.
Maanantaina julkistettujen tilastojen mukaan Suomi on paras direktiivejä noudattavien lakien säätämisessä - seuraavina tulevat Espanja, Ruotsi ja Tanska.
Pohjoismaiden ja Espanjan noudattaessa tarkkaan direktiivejä muut jäsenmaat ovat jäämässä yhä enemmän jälkeen. Sisämarkkinoista vastaava komissaari Frits Bolkestein nimesi Kreikan, Portugalin, Ranskan ja Luxemburgin suurimmiksi syntisiksi.
- Vuosien edistymisen jälkeen on turhauttavaa todeta, että ero sisämarkkinasäännöstön täytäntöön panevien ja täytäntöönpanoa lykkäävien maiden välillä kasvaa, Bolkestein sanoi.
Tällä hetkellä voimassa olevista 1 489:stä sisämarkkinadirektiivistä Suomi on jättänyt täyttämättä vain 1,4 prosenttia. Ranskassa vastaava luku on 5,2, Portugalissa 6 ja Kreikassa 7,3 prosenttia.
Jopa EU:n ulkopuoliset Norja (4,1%) ja Islanti (4,6 %), joita sitoo unioniin vain sopimus Euroopan talousalueesta, täyttävät direktiivit paremmin kuin huonoimmat jäsenmaat.
Komission mielestä erityisen huolestuttavaa on se, ettei yksikään tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvästä viidestä direktiivistä ole voimassa koko EU:ssa.
Koonnut: IA
26.5.2000
