Pienen tyttären äiti Marjo Matikainen-Kallström:
Päättäjiksi tarvitaan erilaisissa elämänvaiheissa eläviä
Euroopan parlamentin jäsen Marjo Matikainen-Kallströmin mukaan olisi väärin, jos tietyltä ikäryhmältä naisia evättäisiin tavalla tai toisella mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tehtäviin tai itseään koskevan lainsäädännön tekemiseen. Siksi hän hankaluuksista huolimatta matkustaa parlamentin istuntoihin pienen lapsen kanssa ja toivoo, että turvallinen päivähoito järjestyy jatkossakin.Kokoomusryhmään kuuluva europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström sanoo, että lapsen hankkiminen on poliitikollekin asia, jota ei voi eikä pitäisikään voida suunnitella, vaan se kuuluu elämään.
Sekä Suomen eduskunnassa että Euroopan parlamentissa valmistellaan ja päätetään lainsäädännöstä, joka koskettaa kaikkia. Siksikin Matikainen-Kallströmin mielestä on tärkeätä, että päättävissä elimissä vaikuttaa edustajia, jotka itse elävät erilaisissa elämänvaiheissa.
Nuoria, vanhoja ja keski-ikäisiä. Mitä monikirjoisempi joukko, sen parempi, myös pienten lasten äitejä.
- Olisi väärin, jos eräs ikäluokka naisista ei voisi osallistua ollenkaan itseään koskevan lainsäädännön tekemiseen.
Parlamentti tuntee äitiysloman
Marjo Matikainen-Kallström oli syyskaudella kolme kuukautta äitiyslomalla Euroopan parlamentista. Parlamentaarikot voivat jäädä maksimissaan kuuden kuukauden äitiyslomalle lapsen synnyttyä.
Äitiyslomaa on anottava, mutta se ei ole pakollinen. Parlamentaarikoihin sovelletaan äitiysrahan osalta kansallista lainsäädäntöä, joten Suomen ulkoministeriön palkkalistoilla oleva europarlamentaarikko voi saada äitiysrahaa kolmelta kuukaudelta.
Parlamentilla on Brysselissä oma seimi, joka on kirjaimellisesti kovin kansoitettu. Kaikki päivähoitoa tarvitsevat, parlamentissa työskentelevien vanhempien lapset eivät aina saa tarvitessaan hoitopaikkaa.
Perhe matkustaa mukana
Vajaan vuoden ikäisen Mirvan äitinä entinen hiihtokuningatar on jo tottunut venymään kuninkaallisesti.
Moni äiti varmaan kavahtaisi ajatusta reissata edes takaisin pienen lapsen kanssa Helsingistä Brysseliin ja välillä Strasbourgiin ja taas viikonvaihteiksi takaisin. Kolmen maan, kahden kodin ja hotellin väliä. Selviääkö siitä?
- Kyllä selviää. En tiedä, selviääkö hengissä, Marjo Matikainen-Kallström sanoo hymyillen.
Hän myöntää reilusti, että tällaisen elämäntilanteen hallitseminen vaatii järjestelyjä ja sopeutumista, koska hänellä on kaksi isoa, kovinkin erilaista roolia.
- Olen itse matkustanut ihan pienestä pitäen, en nyt aivan näin paljon kuin Mirva, mutta kuitenkin aika paljon. Toistaiseksi lapsen kanssa matkustaminen on sujunut ihan hyvin.
Käytännön apu on vielä löytynyt läheltä. Matikainen-Kallström kiittelee puolisonsa halukkuutta jäädä vanhempainlomalle ja tämän työnantajan myötämielistä asennetta.
- Perhe on ollut koko ajan mukana, ja se on ollut tämän yhtälön kannalta hyvä asia. Minun ei tarvitse olla kovin pitkiä aikoja erossa pikku tytöstä.
Oma äiti on lupautunut auttamaan, kun aviomies palaa töihin. Europarlamentaarikon perheen tavoitteena on kuitenkin löytää ulkopuolinen pysyvä ja turvallinen päivähoitojärjestely niiksi epäsäännöllisiksi ajoiksi, jolloin äidin on oltava työssä.
- Nämä ovat vielä kartoittamattomia asioita, normaalia perheen arkea.
Kiistaa koulumaidosta
Parlamentaarikkona diplomi-insinööri Marjo Matikainen-Kallström on vaikuttanut koulutuksensa ja kiinnostuksensa mukaisesti teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa. Tuorein oma raportti käsittelee rahoitusapua entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneelle Moldovalle.
Lasten energiakysymykset kiinnostavat toki myös. Edellisellä kaudella Matikainen-Kallström kävi omien sanojensa mukaan kiivasta kirjeenvaihtoa komission kanssa koulumaidosta. Unionissa on ollut käytössä erityinen koulumaito-ohjelma vuodesta 1977 lähtien.
Unionin rahoitusosuus koulumaitojärjestelmästä on ollut tähän asti 95 prosenttia. Kolmisen vuotta sitten käynnistynyt kirjeenvaihto komission kanssa alkoi kysymyksestä, mitä tuetaan.
Unioni on tukenut vain rasvaista maitoa, sen painoprosentin mukaan. Lapsille on haluttu juottaa siis meikäläisittäin tosi punaista täysmaitoa.
Komissio oli umpikuuro kansanterveydellisille perusteille. Esimerkiksi suomalaisten tautiperintönä kulkevat sydän- ja verisuonitaudit eivät kiinnostaneet, vaikka tilannetta selvittänyt Pohjois-Karjala -projekti oli komission rahoittamaa.
- Kirjoittelimme toisillemme noin kerran kuukaudessa. Ensin ystävälliseen sävyyn, sen jälkeen hyvinkin härskisti. Vastaukset olivat sen mukaisia, että oli pakko reagoida.
Härskiyttä komission puolelta edusti Marjo Matikainen-Kallströmin mielestä se, ettei vastausta tullut ollenkaan kysymykseen, kuten onko lapsille todella parempi juottaa kevytkermaa kuin rasvatonta maitoa, kun maitoa tuetaan rasvaprosentin mukaan eli mitä rasvaisempaa, sitä painavampaa. Komission mukaan valittu tukipolitiikka oli hyväksyttävä ja kansanterveydellisesti perusteltu.
- Pohjoismaisesti ajateltuna aivan käsittämätön vastaus. Varsinkin kun meillä juodaan maitoa paljon enemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. En voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että raha ratkaisee komissiossa.
Rasvaa vai ei
Koulumaito on taas ajankohtainen, sillä komissio on ehdottanut tukijärjestelmän muuttamista siten, että tuen rahoitus jaettaisiin puoliksi unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Tätä kautta jäsenmaat voisivat tukea itse myös vähärasvaisia tuotteita.
Suomi tukeekin komission ehdotusta. Asian raportoi parlamentille kuitenkin hollantilainen edustaja Albert Jan Maat, joka vastusti esitystä ja puolustaa oman maansa mukaista, rasvaista maidontuotantoa.
Maat esitti, että äkkinäinen muutos rahoitusmalliin voisi vaarantaa koko koulumaito-ohjelman, siksi rahoitusosuudet olisi pidettävä ennallaan eli täysmaitoa tukevina. Maat sentään esitti, että koulumaito-ohjelmaan voidaan ottaa mukaan myös erilaisia kevytmaitotuotteita sekä juotavia jogurtteja.
Perustelujen mukaan yhä useammat lapset aloittavat koulupäivän ilman kunnon aamiaista, jolloin koulussa tarjottavien maitotuotteiden merkitys korostuu.
Koulumaito-ohjelman tuesta laadittiin ns. vapaaehtoinen mietintö. Sen tiimoilta kuultiin parlamenttia, mutta parlamentin näkemyksiä ei tarvitse ottaa huomioon. Parlamentti hyväksyi Maatin mietinnön huhtikuussa Strasbourgissa.
Komission esitys hyväksytään, jos ministerineuvosto tukee sitä. Esityksen mukaan yhteisön rahoitusosuus täysmaidolle maksettavasta tuesta on 50 prosenttia maidon tavoitehinnasta. Muiden maitotuotteiden osalta yhteisön rahoitusosuus määritetään ottaen huomioon kyseisten tuotteiden maitopitoisuus.
Lokaa vai ei
Matikainen-Kallström käynnisti myös toisen lapsia koskevan keskustelun puolitoista vuotta sitten. Kyse oli Internetin turvallisuudesta.
- Lokaa tuli niskaan heti, eihän Internetissä voi olla mitään saastaa tai pahoja asioita, sehän on pelkästään hyvä asia, hän kertoo reaktioista.
Äänenpainot muuttuivat, kun pedofiilitapaukset, lapsiporno ja lasten löytämät ja kokeilemat pomminteko-ohjeet nousivat otsikoihin. Komissioon tuli vauhtia. Internetiin liittyykin asioita, joita pitäisi voida kontrolloida ja saada jotenkin kitkettyä pois.
- Tiukan puolitoistavuotisen keskustelun jälkeen komissio myönsi rahaa projektille, joka tutki lapsipornosivuille tahallista tai tahatonta päätymistä.
- Että kyllä täällä jotain saa aikaan!
Asia on edennyt sittemmin Itävallan aloitteeksi tehostaa unionin yhteistä toimintaa internetissä välitettävää lapsipornografiaa vastaan. Raportoijana toimi Matikainen-Kallströmin brittiläinen ryhmätoveri Timothy Kirkhope, jonka poliisin erityisiä Internetin valvontayksikköjä ehdottava raportti sai parlamentissa huhtikuussa hyvän vastaanoton.
Esityksen mukaan kansalaisia tulisi kannustaa ottamaan yhteys valvontayksiköihin, jos he huomaavat lapsipornografiaa sisältäviä verkkosivuja. Lapsipornografian hallussapitoa esitetään rangaistavaksi, jos se on tietoisen toiminnan tulosta. Vahingossa lapsipornografiaa sisältäville sivuille päätynyt käyttäjä ei voisi syyllistyä rangaistavaan tekoon.
Matikainen-Kallström korostaa, että sinänsä hyvän asian kielteisiin puoliin on syytä puuttua ajoissa, ettei maine tärvelly. Hän kertoo jopa kuulleensa pilkkapuheita hankkeesta kieltää internetin käyttö kokonaan eräässä Ranskan maakunnassa, kun se kerran on pelkkää lapsipornoa.
Yhä etäinen asia
Ensimmäisellä kaudellaan europarlamentaarikkona Marjo Matikainen-Kallström joutui valittaen toteamaan, ettei parlamentaarikon työtä tunneta Suomessa.
Onko tilanne muuttunut?
- Ei vielä. Hidas prosessi, mikä näkyi myös äänestysaktiivisuudessa. Unioni koetaan edelleen etäisenä. Negatiivinen asenne on kuitenkin muuttunut toteavaksi, että kun nyt olemme unionissa, niin tehdään näin ja näin.
Tiedotusvälineet kertovat Matikainen-Kallstömin mukaan kuitenkin jo enemmän parlamentin työstä niille, jotka kiinnostuvat seuraamaan asioita. Kovin monet eivät seuraa ennen kuin mahdolliset omat työtehtävät sitä edellyttävät.
MARGIT HARA
26.5.2000
