Tutkijat olettavat: Tuhoisa meteoriittitörmäys 30 miljoonan vuoden välein
Siperiaan 35 miljoonaa vuotta sitten syöksynyt meteoriitti oli kuuma aihe kansainvälisessä kraatteritutkijoiden kokouksessa torstaina Lappajärvellä.Meteoriitti aiheutti maailmanlaajuisen tuhon. Edellinen tuhoisa törmäys 65 miljoonaa vuotta sitten Yukatanin niemimaalla Meksikossa tappoi dinosaurukset. Tutkijoita pohdituttaa, tapahtuuko suuria meteoriittitörmäyksiä säännöllisesti.
- On oletettu, että törmäyksiä tapahtuu jaksollisesti 30-35 miljoonan vuoden välein. Siperiasta löydetty törmäyskraatteri tukee teoriaa, mutta ei vielä todista sitä täysin, sanoo professori Lauri Pesonen Helsingin yliopiston geofysiikan laitokselta.
Meteoriittitörmäyksen aiheuttamaan kraatteriin syntyneen Lappajärven rannalla on koolla satakunta kraatteritutkijaa 18 maasta eri puolilta maapalloa.
Tutkijoita puhuttaa myös Petsamo. Suomalaistutkijoiden uuden teorian mukaan Petsamon laaja nikkeliesiintymä on syntynyt meteoriitin törmäyksestä.
- Kanadan Sudburyssä sijaitsevasta kraatterista on löydetty runsaasti nikkeliä. Saattaa olla, että meteoriittitörmäys laukaisee tavalla tai toisella geologisen tapahtuman, josta nikkelimalmi syntyy, selvittää Pesonen.
Suomesta löydetty yhdeksän kraatteria
Maan pinnalta on löydetty 172 meteoriitin törmäyksestä syntynyttä kraatteria. Yhdeksän niistä on Suomessa. Vanhimpia ovat Lappajärvi, Vaasan kupeessa sijaitseva lintuparatiisina tunnettu Söderfjärden ja Sääksjärvi.
Iso-Naakkiman, Suvasveden, Lumparnin, Karikkoselän, Saarijärven ja Paasselän kraatterit löydettiin vasta 90-luvulla järjestetyissä tehoetsinnöissä.
Kraattereita on löydetty myös Pohjois-Amerikasta, Kanadasta, Virosta ja Australiasta. Täysin tutkimatonta aluetta on vielä mm. Keski-Afrikka.
Ensimmäisen epäilyksen kraatterista tutkijoille antavat geofysikaalisista kartoista poikkeavat magneettikentät. Poikkeavien alueiden kivistä etsitään törmäysjälkiä mikroskoopilla. Maaperäkairauksilla etsitään poikkeavia kerrostumia.
Meteoriittitörmäykset ovat tärkeitä planeettojen pintoja muokkaavia tekijöitä. Kraatteritutkimusta tarvitaan maapallon kehityksen ymmärtämiseksi, korostaa professori Pesonen. Kraatteritutkimukseen liittyy taloudellisiakin intressejä.
- Jos esimerkiksi todetaan, että nikkelin synty liittyy meteoriitteihin, törmäysalueita ryhdytään etsimään uudella innolla.
Kraatteritutkijoiden konferenssi jatkuu sunnuntaihin saakka. Lappajärveltä tutkijat suuntaavat Karikkoselän ja Sääksjärven kraatterille. Tutkijat tutustuvat myös Köyliöön, jossa on maailman vanhin meteoriittikerrostuma.
STT-MH
26.5.2000
