Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho uudistuksesta:
Kelan palvelujen saatavuus ja taso säilyvät
Kansaneläkelaitoksen (Kela) hallinnon uudistaminen ei etene kivuitta, vaikka osasta Kela-pakettia onkin jo saavutettu poliittinen yksimielisyys. Eniten hiertää Kelan tulevan hallituksen asema ja valtuudet suhteessa nykyisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) vakuuttaa Kelan palvelujen tason ja saatavuuden säilyvän. Yksimielisyys Kelan hallinnon uudistamisesta syntyi viimesyksyisen eläkejupakan jälkeen. Tuolloinhan ilmeni, että laitos oli maksanut virheellisin perustein osalle kansaneläkkeen saajia joko liikaa tai liian vähän eläkkeitä. Kohu syntyi Kelan ilmoituksesta periä takaisin liikaa maksettuja eläkkeitä.
Kokonaisremontista ei nytkään ole kysymys. Kela on ja pysyy edelleen eduskunnan valvomana laitoksena eikä poliittisia edellytyksiä sen aseman muuttamiseen esimerkiksi hallituksen alaiseksi laitokseksi ole.
Hallituksen sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä on päästy kuitenkin yhteisymmärrykseen eräistä Kelaa koskevista uudistuksista.
Hallintosäädökset yhteen lakiin
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon mukaan yksimielisyys vallitsee muun muassa siitä, että Kelan hallintoa koskevat säädökset kootaan uudistuksen yhteydessä erilliseen hallintolakiin ja asetukseen.
Tällä hetkellä Kelan toimintaorganisaatiota koskevat säännökset ovat kansaneläkelaissa ja asetuksessa.
Henkilöstön asemasta ei ole laintasoisia säännöksiä, vaikka muun muassa oikeusministeriö on korostanut henkilöstön oikeudellisen aseman järjestämisen tarvetta. Esimerkiksi henkilöstön irtisanomisperusteet eivät ole lain tasolla.
Sijoitustoiminta uudistetaan
Yhtä mieltä ministerityöryhmässä ollaan Perhon mukaan myös siitä, että Kelan paljon puhuttua sijoitustoimintaa koskevat säädökset uusitaan.
Kelan sijoitustoimintaa koskevat kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain säännökset ovat pääosin peräisin 1950-luvulta. Sijoituskohteita koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä löytyy kansaneläkeasetuksesta.
Kansaneläkelaissa ei kuitenkaan ole säännöksiä, jotka velvoittaisivat Kelan laatimaan erillisen sijoitussuunnitelman. Sellainen vaaditaan muun muassa työeläkeyhtiöiltä, eläkesäätiöiltä ja valtion eläkerahastolta.
Kelan varojen sijoittamisesta päättää nykysäännösten mukaan laitoksen lisätyn hallituksen sijoitusjaosto. Ellei se ole yksimielinen, asian käsittely alistetaan lisätyn hallituksen yleiselle istunnolle.
Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus pitää kiinni varojen turvallisesta, tuottavasta ja helposti rahaksi muutettavasta sijoittamisesta. Sijoitustoiminnan suuret linjat päättäisi hallitus ja käytännön päätöksenteko delegoitaisiin toimivalle johdolle.
Hallituksen asema askarruttaa
Ministeriryhmässä eniten kannatusta saanut vaihtoehto Kelan hallituksen uudeksi kokoonpanoksi pohjaa ulkopuolisen hallituksen valintaan. Nythän hallitukseen kuuluvat pääjohtaja ja laitoksen viisi muuta johtajaa. Uuteen, ulkopuoliseen hallitukseenkin kuuluisivat kaavailujen mukaan pääjohtaja ja hänen varamiehensä.
Tiettävästi jarruja painaa vasemmistoliitto, joka epäröi "saneeraajahallituksen" nimeämistä sekä palvelujen tason ja saatavuuden säilymistä.
- Kelan nykyisen tasoisten palvelujen saatavuus ja taso säilyvät. Se on itsestään selvää, koska jo Kelan luonne perusturvalaitoksena sitä edellyttää, Maija Perho puolestaan rauhoittelee.
Johtajien pätevyysvaatimukset uusiksi
Olipa uusi hallitus kokonaan ulkopuolinen tai nykyisestä lisätystä hallituksesta koottu, laitoksen nykyiseen hallitukseen kuuluvien johtajien rooli muuttuu. Nykyisestä hallituksesta on tulossa johtoryhmä tai operatiivinen johto.
Lain ja asetuksen mukaan Kelan hallitus koostuu puhetta johtavasta pääjohtajasta ja laitoksen muista johtajista. Valinkauhassa on sekin, tarvitaanko nykyistä määrää johtajia. Näiltä osin hermostumista lienee ainakin RKP:ssa, joka edellyttää vähintään ruotsinkielisen edustuksen laitoksen johdossa säilyvän.
Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus kajota myös pääjohtajan sekä muiden johtajien pätevyysvaatimuksiin. Nykyiset säännöt edellyttävät, että hallituksen jäsenistä yhden tulee olla juristi. Tämän ehdon täyttää pääjohtaja Pekka Tuomisto, joka on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle lokakuun alusta lukien.
Uusissa pätevyysvaatimuksissa lähdettäisiin siitä, että pääjohtajan ja muiden johtajien kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin valtion ylimmissä viroissa. Käytännössä tämä tarkoittaa ylempää korkeakoulututkintoa. Lisäksi edellytettäisiin riittävää hallinnon ja toimialan tuntemusta, johtamistaitoja ja aikaisempaa johtamiskokemusta.
Nykyisestä johtajistosta korkeakoulututkinto puuttuu Matti Puhakalta (sd.)
Pääjohtajanimitys väikkyy taustalla
Keskustalaisen Tuomiston eroilmoitus käynnisti kaavailut myös Kelan uudesta pääjohtajasta. Maija Perhon mukaan pääjohtajakysymys kuitenkin pyritään pitämään erillään hallinnon uudistamisen periaatteista.
- Tavoitteena on saada periaateratkaisu vielä tänä keväänä, jotta lakien yksityiskohtainen valmistelu voisi jatkua. Tällä aikataululla eduskunta saisi esityksen uudeksi Kelaa koskevaksi lainsäädännöksi ensi syksynä, Perho aikatauluttaa.
Hanke kohtaa pääjohtajakysymyksen vuoksi vääjäämättä mutkia poliittisessa käsittelyssä, pääseväthän eduskunnan nimeämät Kelan valtuutetutkin puheenjohtajansa Jorma Huuhtasen (kesk.) johdolla vielä lausumaan mielipiteensä uudistuksesta.
Tarkoitus kuitenkin on saada yksimielisyys hallintoa koskevista periaatteista niin, että uusi pääjohtaja voitaisiin nimetä jo uusien kelpoisuusvaatimusten perusteella.
ILPO KIURU
26.5.2000
