Tutkimusryhmä:
Opintotukijärjestelmä toimiva - Pieniä uudistuksia tarvitaan
Opetusministeriön tilaaman arviointitutkimuksen mukaan opintotukijärjestelmä on pääpiirteissään ajan tasalla eikä tarvitse perusteellista uudistamista. Professori Reijo Raivola ja hänen apunaan toiminut tutkimusryhmä esittää kaikkiaan neljääkymmentä suositusta järjestelmän kehittämiseksi.Suositukset eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, ja niitä tulisikin tarkastella toisistaan riippumattomina. Tutkimus ja siitä johdetut suositukset on tehty riippumatta vuoteen 2004 saakka määritellystä opintotuen menokehyksestä, jossa ei ole tilaa lisämenoille.
Nykyinen takaisinperintäjärjestelmä on toimiva
Suosituksista osa koskee voimassa olevaa opintotuen takaisinperintää. Tutkimusryhmän mukaan nykyinen järjestelmä on perusperiaatteiltaan toimiva. Mahdollisuudet etuuden väärinkäytöksille ovat sen mukaan pienet.
Tuen vapaaehtoisen palauttamisen aikaa voitaisiin pidentää tammikuun ja mahdollisuuksien mukaan jopa maaliskuun loppuun saakka, esittää tutkimusryhmä.
Nykyisen takaisinperintäjärjestelmän mukaan verotuksen toimittamisen jälkeen opiskelijan tuloja verrataan tukikuukausien lukumäärän perusteella laskettuun henkilökohtaiseen vuositulorajaan.
Jos tulot ovat suuremmat kuin tuloraja, ylitystä vastaava määrä opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Ylityksen ensimmäisen 6 000 markan osalta peritään takaisin puolet, minkä jälkeen takaisinperintä tehdään täysimääräisenä.
Mikäli järjestelmää halutaan tehdä lempeämmäksi, ryhmä ehdottaa puoliksi takaisin
maksettavan osuuden nostamista.
- Toinen mahdollisuus olisi laskea takaisin maksettavan määrän korotusta, joka tällä hetkellä on seitsemän prosenttia.
Tutkimusryhmä esittää myös järjestelmän luomista, jossa opiskelija voisi päästä opintotuen ja siihen liittyvän tuloharkinnan piiristä jo ennen opintojen päättymistä tai viimeisen tukikuukauden käyttämistä.
- Opiskelija voisi siten itse päättää, mikä on hänen viimeinen tukikuukautensa eikä paluuta opintotukeen samojen opintojen piirissä sen jälkeen olisi, ryhmä toteaa.
Tarveharkinta poistettava kaikilta yli 18-vuotiailta
Tutkimusryhmä ehdottaa joko vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamista kaikilta yli 18-vuotiailta tai tarveharkinnan laajentamista myös korkeakouluissa opiskeleviin nuoriin.
- Tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta yli 18-vuotiailta toisi lisäkustannuksia Kelan laskelmien mukaan noin 125 miljoonaa markkaa.
Vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan tulorajoja ei ole tarkistettu vuoden 1992 jälkeen. Tällä hetkellä opintotuki alenee, jos vanhempien bruttotulot ylittävät 162 000 mk. Tarveharkinta eriarvoistaa perusteettomasti eri koulutusasteilla opiskelevia nuoria.
Asumislisän vuokrakattoa korotettava
Tutkijaryhmän mielestä tärkeintä olisi saada opiskelun aikainen asumislisä kohtuulliselle tasolle. Asumislisän vuokrakaton tason tulisi kohtuullisesti seurata todellisia asumismenoja, ja tarkistusten tulisi olla vuosittaisia.
Asumislisäjärjestelmää olisi tutkijaryhmän mukaan yhtenäistettävä: itsenäisesti asuvilla ei iästä tai koulutusasteesta riippumatta tulisi ottaa huomioon vanhempien tuloja. Näin eri kouluasteilla opiskelevia kohdeltaisiin samalla tavoin.
Toukokuun alusta lukien asumislisään ovat oikeutettuja lapsettomat vuokralla asuvat opiskelijat. Avio- ja avoparit sekä muut yhteisessä asunnossa asuvat siirtyvät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin.
Asumislisä on 80 % opiskelijan hyväksyttävistä asumismenoista, kuitenkin enintään 1 020 markkaa kuukaudessa. Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisä on edelleen enintään 350 markkaa kuukaudessa.
Opintolainaa myös maksuhäiriöisille
Tutkijoiden mielestä niille maksuhäiriöisille nuorille, jotka eivät saa pankista opintolainaa, tulisi myöntää lainaa erityisjärjestelyin, jos maksuhäiriö on aiheutunut yksittäisestä tapauksesta ja siitä on aikaa yli vuosi.
Lainoitus voisi järjestyä valtion lainana tai esimerkiksi toimeentulotuki voitaisiin muuttaa lainamuotoiseksi.
Tässä olisi ryhmän mielestä huolehdittava siitä, että lainaehdot olisivat vähintään samat kuin tavallisissa opintolainoissa.
Takaisinmaksuongelmien ehkäisyssä tutkijat korostavat ensivaiheen neuvottelu- ja perintätoimien tehostamista.
Tutkijaryhmä esittää ns. lainajoustoa
Lainajoustossa opiskelijalle myönnettäisiin opintorahan ja lainatakauksen suuruinen opintolaina sellaisessa tilanteessa, jossa oikeus opintotukeen on mennyt.
Lainajousto myönnettäisiin enintään yhdeksi lukuvuodeksi ja sen saamisen edellytyksenä olisi se, että opinnot on mahdollista suorittaa loppuun kyseisen vuoden aikana.
Raportissa on myös ehdotuksia, jotka kohdistuvat yliopistoihin. Tutkimusryhmän mukaan opintotuella ei juurikaan pystytä ehkäisemään opintojen pitkittymistä.
- Opintojen pitkittymisen ehkäiseminen on hyvin pitkälti yliopistojen oman toiminnan kehittämisen varassa.
Tutkimusryhmä suosittelee opintotukipolitiikkaa, jossa opintotuen maksimikeston raja määräytyisi opintoviikkojen mukaan entisten opintokuukausien sijaan.
Opintojen riittävän etenemisen kriteerit tulisi määritellä nimenomaan tutkintotavoitteisuuden perusteella.
Raportin ehdotuksista moni kohdistuu opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolelle. Lapsilisää ehdotetaan maksettavaksi siihen saakka, kunnes saaja täyttää 18 vuotta. Samalla oikeus opintorahaan alkaisi vasta, kun hakija täyttää 18 vuotta.
Tutkimusryhmä ehdottaa opintotuesta säästyvän 85 miljoonan markan käyttämistä kaikkein matalimpien opintorahojen korottamiseen ja vanhempien tuloihin liittyvän tuloharkinnan vuositulorajojen korottamiseen.
Raportissa ehdotetaan myös sairauspäivärahan nostamista vähintään opintorahan suuruiseksi ja sellaisten tilanteiden poistamista, joissa opiskelijalle ei pienien tulojen vuoksi synny lainkaan sairauspäivärahaoikeutta.
IA
26.5.2000
