Lapsiperheissä ei riitä aika tietotulvan pureskeluun
Kiireisille lapsiperheille olisi jaettava elintarvikkeita ja ravitsemusta koskevaa tietoa yksinkertaistetussa ja selkeässä muodossa, selviää Elintarvikeviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.- Ongelmana sinänsä ei ole tiedon puute, sillä ruokaa koskevaa tietoa on tänä päivänä tarjolla runsaasti sitä haluaville, täsmentää tutkija Merja Isoniemi kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Hänen mukaan mutkia matkaan syntyy siitä, kun tiedon hankintaan pitäisi käyttää omaa aktiivisuutta ja kuluttaa siihen perheen yhteisiä aikaresursseja. Isoniemen mukaan lapsiperheet tavoitetaan parhaiten neuvoloista sekä elintarvikemyymälöistä ja niissä voitaisiin järjestää erilaisia tiedotuskampanjoita edistämään tiedonkulkua.
- Voihan olla, että kauppareissullakaan ei olisi aikaa jäädä tutustumaan tietoiskuihin, mutta se voisi olla yksi keino saavuttaa tiedonnälkäiset, pohtii Isoniemi.
Hänen mukaan pikkulasten vanhemmat kaipaavat eniten konkreettista tietoa elintarvikkeista.
- Esimerkiksi jokin aika sitten julkisesti keskusteltiin pikkulasten nitriitin saannista. Vanhemmat saavat halutessaan tarkkaakin tietoa suosituksista, mutta he tarvitsevat käytännönläheistä neuvontaa, kuvailee Isoniemi halutun tiedon laatua.
Tällaista on hänen mukaan esimerkiksi tieto siitä, kuinka monta nakkia viikossa lapsi voi turvallisesti syödä ylittämättä nitriitin suositusarvoa.
Tärkeimmiksi tiedonlähteiksi lapsiperheet nimeävät neuvolan, joukkotiedotusvälineet, elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ja mainonnan. Näistä luotettavimpina pidetään pakkausmerkintöjä ja lehtiä ja vähiten uskotaan mainonnan sanaan.
- Neuvolasta jaettaviin erilaisiin käytännön ruuanvalmistusohjeisiin ollaan tyytyväisiä. Sen sijaan moniallergisten perheiden mielestä neuvola ei täysin pysty vastaamaan heidän tarpeisiinsa tiedon jakajana, kertoo Isoniemi.
Valmisruoat kaksipiippuinen juttu
Lapsen syntymän vaikutus perheiden ruokatalouteen on asteittainen ja alkaa jo odotusaikana. Raskaus- ja imetysaikana naiset kiinnittävät erityistä huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen.
Lasten ruoan osalta tärkeimpiä tekijöitä ovat terveellisyys ja turvallisuus. Selvityksen mukaan terveellisyys varmistetaan valmistamalla ruoka itse laadukkaista raaka-aineista ja turvalliseksi se koetaan, jos se sisältää vain vähän lisäaineita.
- Valmisruokiin suhtautuminen on kaksijakoista. Niitä käytetään tavallisimmin arkena ja kiireisissä tilanteissa, mutta toisaalta niitä kohtaan tunnetaan epäluuloa, toteaa Isoniemi.
Pienimpien lasten äidit suhtautuvat lasten purkitettuihin soseruokiin luottavaisesti, mutta einesten tarjoaminen perheelle askarruttaa.
- Niissä mietityttää suolan ja lisäaineiden määrä, mutta mielestäni taustalla on myös "hyvä äiti" -myytti, jossa valmisruokien syöttäminen perheelle aiheuttaa syyllisyyttä, huomauttaa Isoniemi.
Nuorten lapsiperheiden tarvitsemat tiedot elintarvikkeista -tutkimuksessa selvitettiin nuorten lapsiperheiden elintarvikkeita koskevaa tiedontarvetta ja eri tahojen merkitystä elintarvikkeista saatavan tiedon lähteenä.
Tutkimus toteutettiin vuoden 1999 syksyllä ryhmäkeskustelujen sekä kyselyn avulla ja siihen osallistui 19 naista ja yksi mies. Ryhmäkeskusteluissa tarkasteltiin tapahtumaketjua, joka ulottui ensimmäisen lapsen syntymän vaikutuksesta perheiden ruokatalouteen, lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden hankintaan ja lasten ruokailuun.
FF-IA
26.5.2000
