Hidas yksityistäminen nähdään voittona
Slovenialaiset ovat ylpeitä hyvinvoinnistaan
Slovenian pääkaupunki Ljubljana huokuu vaurautta. Barokkiajan vanhan keskustan kapeilla kaduilla liikkuu poikkeuksellisen uusia ja kiiltäviä autoja, joiden seassa pujottelee rullaluistelevia nuoria. Pääkaupungin kadut ovat puhtaita ja täynnä kalliita muotiliikkeitä ja viehättäviä kahviloita. Tunnelma on rauhaisa, se poikkeaa edukseen useimpien muiden "Uuden Euroopan" maiden meluisista ja likaisista pääkaupungeista.
- Me olemme erilaisia. Me haluamme pitää automme puhtaina, pihamme ja puistomme siisteinä ja käyttää rahamme hyviin vaatteisiin ja hyvään ruokaan, konkretisoi sloveenien kansanluonnetta valtiosihteeri Vojka Ravbar talousministeriöstä.
Slovenia tähtää EU-jäsenyyteen vuoden 2003 alusta. Sloveenit korostavat, että he eivät ole tulossa unioniin hattu kourassa, sillä maan asukasta kohden laskettu kansantulo ylittää jo nyt Kreikan ja Portugalin tason ja lähentelee Espanjan vastaavaa tuloa.
Slovenian talous on kasvanut vuodesta 1993 lähtien 4-5 prosentin vuosivauhtia ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen 2005 saakka.
Omat konstit onnistuneita
Toisin kuin esimerkiksi Unkarissa, Sloveniassa talouskasvu ei ole perustunut ulkomaisiin sijoituksiin, vaan omin konstein suoritettuun yksityistämiseen, joka toteutettiin työntekijöille annetuin kupongein ja valtion rahastojen turvin.
- Meitä on arvosteltu yksityistämisen hitaudesta, mutta ratkaisumme ovat kuitenkin osoittautuneet onnistuneiksi. Meillä on edelleenkin jotain myytävää investoijille, sanoo hallituksen Eurooppa-toimiston apulaisjohtaja Rado Genorio.
Itsevarmaan slovenialaiseen tapaan Rado Genorio sanoo, ettei Slovenialla ole mitään syytä hermoilla EU:n suhteen, koska sillä ei ole yhtään merkittävää ongelmaa liittymisen esteenä.
- Ainoa ongelma on, ettei meillä ole riittävästi väkeä esimerkiksi kääntämään valmiita asiakirjoja EU:lle, Genorio sanoo.
Suomalaiset eivät tunne
Slovenian liikenne- ja telekommunikaatioyhteydet ovat Balkanin ja koko keskisen Itä-Euroopan parhaat, kansan elintaso korkea ja kielitaito hyvä. Lisäksi maan sijainti on erinomainen Euroopan markkinoita ajatellen.
Investointikohteena Sloveniaa ei kuitenkaan ole löydetty. Esimerkiksi suomalaiset eivät ole investoineet sinne lainkaan.
- Ikään kuin emme olisi kartalla. Kannattaisi täällä ainakin käydä tutustumassa, sanoo Slovenian ulkomaankauppa- ja investointiviraston johtaja Matej Kovac.
Investointien merkittävimpänä esteenä pidetään korkeita palkkoja. Tehdastyöläisten palkat ovat 2-3-kertaiset verrattuna esimerkiksi Unkariin, joka on ulkomaisten investoijien suosikkikohde Itä-Euroopassa. Sloveniassa keskipalkka on runsaat 3 000 markkaa kuukaudessa.
Onnistunut pesäero Jugoslavian sodista
Slovenia säästyi Jugoslavian hajoamissotien kauhuilta pienin vaurioin pääosin siksi, että se oli väestöltään yhtenäisin. Slovenian sota kesti vain 10 päivää kesällä 1991 ja johti maan itsenäistymiseen samana syksynä.
Slovenia teki onnistuneen pesäeron, mutta Jugoslavia ajautui näihin päiviin asti jatkuviin sotiin ja poliittisiin kuohuihin.
Itävalta-Unkarin historiaa henkivä Slovenia oli Jugoslavian vaurain ja keskieurooppalaisin tasavalta, ja ero on entisestään kasvanut. Slovenian teolliset perinteet ovat pitkät, ja kaksimiljoonainen kansakunta osaava ja työteliäs.
Jugoslavian hajoaminen romahdutti hetkeksi Slovenian kansantalouden 1990-luvun alussa, kun perinteiset kauppa- ja talousyhteydet katkesivat, tehtaita suljettiin ja inflaatio riistäytyi käsistä.
Nousu aallonpohjasta alkoi kuitenkin jo vuonna 1993. Työttömiä on nykyisin noin 7 prosenttia aktiivityövoimasta. Inflaatio oli viime vuonna alhaisempi kuin Unkarissa, runsaat 6 prosenttia.
Slovenia on ensimmäistä kertaa historiassaan itsenäinen. Sloveenien kansallisia yhdistäjiä ovat olleet kulttuuri ja kieli, josta protestanttipappi Primoz Trubar loi kirjakielen vuonna 1550.
Slovenialaisten sanotaan olevan maailman ahkerimpia kirjojen lukijoita pohjoismaalaisten ohella.
Slovenia:
- Valtiomuoto: tasavalta, itsenäistyi Jugoslaviasta 1991
- Valtion päämies: presidentti Milan Kucan
- Pinta-ala: 20 256 km2
- Asukasluku: 2 miljoonaa
- Suurimmat kaupungit: pääkaupunki Ljubljana (300 000 as.), Maribor (153 000 as.) Kranj (73 000 as.)
- Rahayksikkö: tolar (= 3 penniä)
- Bruttokansantuote: 66 500 markkaa asukasta kohden
- Inflaatio: 6,1 (1999)
STT-IA
26.5.2000
