Valtion henkilöstö vaihtumassa radikaalisti
Lähes puolet eli vajaat 60 000 valtion budjettitalouden piirissä olevasta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle tai jättää muutoin työpaikkansa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.Vastikään valmistuneen Valtion henkilöstötilinpäätöksen mukaan normaalille vanhuuseläkkeelle jää vuosina 2000-2009 arviolta 29 500 henkilöä.
Kun otetaan lisäksi huomioon muille eläkelajeille siirtyvät ja työpaikkaa vaihtavat, niin sanottu luonnollinen poistuma on kokonaisuudessaan arviolta 58 000 henkilöä eli 46 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä valtiolla on tällä hetkellä 58,3 vuotta. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy eniten sekä alimman että korkeimman koulutuksen saaneita henkilöitä. Tuleva työvoiman kysyntä kohdistuukin ennen kaikkea korkeamman koulutuksen saaneeseen henkilöstöön.
Henkilöstölisäys alle prosentin
Viime vuonna valtion henkilöstömäärä oli 125 500. Vuosina 1995-1999 budjettitalouden henkilöstö on lisääntynyt 0,7 prosentilla. Valtion henkilöstön osuus oli 5,5 prosenttia koko työllisestä työvoimasta, 6,4 prosenttia palkansaajista ja 23,1 prosenttia julkisesta sektorista.
Osa-aikaisia henkilöstöstä oli 8,3 prosenttia ja määräaikaisia 29,4 prosenttia. Johtoon kuului runsaat viisi prosenttia ja muita esimiesasemassa olevia oli vajaat seitsemän prosenttia.
Asiantuntijatehtävissä toimi 40 prosenttia henkilöstöstä. Naisten osuus johdosta oli 26 prosenttia, muista esimiehistä 28 prosenttia ja asiantuntijoista 41 prosenttia.
Työvoimakustannukset kasvoivat vuosina 1995-1999 nimellisesti 9,9 prosentilla ja reaalisesti 5,2 prosentilla. Viime vuonna valtion budjettitalouden henkilöstön palkkasumma oli 19,6 miljardia markkaa ja kaikki työvoimakustannukset 25,1 miljardia markkaa.
Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 63,1 prosenttia. Henkilötyövuosi maksoi keskimäärin 206 300 markkaa.
Henkilöstön pätevyyden kehittämiseen investoitiin koulutuspanoksina 440 miljoonaa markkaa sekä terveyden- ja sairaudenhoitoon 93 miljoonaa markkaa. Valtion budjettitalouden henkilöstön arvo vuonna 1999 oli 250 miljardia markkaa.
Keski-ikä noussut vain hiukan
Viime vuonna henkilöstön keski-ikä oli 42,1 vuotta. Vuoteen 1995 verrattuna keski-ikä nousi 1,1 vuodella, mutta vuodesta 1998 vain 0,1 vuodella.
Koulutustaso nousi koulutustasoindeksillä mitaten viiden vuoden aikana 10 prosentilla. Ammatillinen tutkinto oli 85 prosentilla henkilöstöstä, keskiasteen tutkinto 31 prosentilla, alin korkea-asteen tutkinto 22 prosentilla ja korkeakoulututkinto 32 prosentilla henkilöstöstä.
Palvelusaika valtiolla on keskimäärin 14 vuotta. Lähes 60 prosenttia henkilöstöstä on ollut valtion palveluksessa yli 10 vuotta.
Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 81,7 prosenttia. Säännöllisestä vuosityöajasta käytettiin koulutuksessa oloon 1,6 prosenttia, vuosilomiin 12,4 prosenttia ja sairauspoissaoloihin 3,2 prosenttia.
Henkilötyövuotta kohti valtiolla oltiin sairaana 8,2 työpäivää vuonna 1999. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana sairauspoissaolojen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia, vaikkakin lyhytaikaisten sairauspoissaolojen osuus on hieman lisääntynyt.
Myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vakiintunut 0,3-0,4 prosentiksi henkilöstöstä. Valtion henkilöstön siirtyminen muiden sektoreiden palvelukseen on puolestaan hieman lisääntymässä.
IKK
26.5.2000
