Valtion omaisuuden myyntitulojen käytöstä periaatepäätös

Valtion omaisuuden myynti on tuottanut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 40 miljardia markkaa. Summasta Soneran osakkeiden myynnistä kertyneet tulot ovat tästä noin kaksi kolmasosaa.

Pääosa omaisuuden myynnistä kertyneistä tuloista on käytetty velanottotarpeen vähentämiseen. Tämän lisäksi yksityistämistuloilla on rahoitettu tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Valtion talouden kääntyessä ylijäämäiseksi myyntituloja voidaan nyt käyttää myös velan lyhentämiseen.

Omaisuuden myynnistä kertyneiden tulojen käyttö on aiheuttanut erityisesti eduskunnassa poliittisia intohimoja. Hallituksen mielestä myyntitulojen nopea kasvu edellyttääkin niiden käyttöä koskevan "poliittisen ohjauksen kehittämistä".

Hallituksen mielestä omaisuuden myyntitulojen laajamittainen käyttö muihin tarkoituksiin kuin velan lyhentämiseen voisi vaarantaa hallituksen finanssipoliittisten tavoitteiden toteutumisen.

- Toisaalta omaisuuden myyntituottojen ylittäessä merkittävästi tälle vuodelle budjetoidun 2,5 miljardin markan hallitus voi sitoutua yksittäisiin, mitoitukseltaan rajattuihin talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä parantaviin hankkeisiin, periaatepäätöksen perusteluissa todetaan.

Vaalikauden loppuun saakka valtion omaisuuden myynnistä kertyvät tulot käytetäänkin valtionvelan lyhentämiseen, poikkeuksena perjantaisen periaatepäätöksen määrärahat.

Eläkerahastoa kartutetaan suunniteltua nopeammin

Kolmen seuraavan vuoden aikana hallitus varautuu kartuttamaan valtion eläkerahastoa suunniteltua nopeammin ottaen huomioon suhdannekehityksen ja omaisuuden myynnistä kertyvät tulot.

Valtion eläkkeiden rahastointi on jäljessä kuntien ja yksityissektorin eläkerahastointiin verrattuna. Osana tulevaisuuden menoihin varautumista hallitus käyttää osan omaisuuden myyntituloista eläkerahaston kartuttamiseen pienentämällä eläkerahastosta valtion talousarvioon tehtäviä siirtoja.

Tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa siirto on suurin lain sallima eli 4,9 mrd. markkaa. Kuluvan vuoden lisätalousarviossa hallitus esittää, että siirtoja ei enää toteuteta kuluvana vuonna heinäkuusta alkaen, jolloin rahasto kasvaisi noin 2,5 miljardia markkaa enemmän kuin tähän asti on ennakoitu.

Hallitus varautuu myös tekemään äkillisten tai suurten omaisuuden myyntitulojen niin edellyttäessä siirron talousarvion ulkopuoliseen valtion suhdannerahastoon. Suhdannerahastoon tehty talletus voitaisiin purkaa suhdannetaantumassa valtion talousarvion menojen katteeksi.

Mahdolliset talletukset käytettäisiin suhdannetaantumassa käyttää julkisiin investointeihin kuten korjausrakentamiseen tai infrastruktuurihankkeisiin, veronkevennyksiin, koulutusmenojen tason ylläpitoon, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muun muassa ympäristönsuojeluhankkeisiin.

Varoja myös koulutukseen ja tutkimukseen

Yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen suunnataan aiemmin päätettyjen määrärahakehysten lisäksi jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tasokorotuksena 250 miljoonaa markkaa ensi vuodesta vaalikauden loppuun saakka.

Suomen Akatemialle saa 90 miljoonan markan vuotuisen lisävaltuuden yleiskustannuslisän suorittamiseen. Tällä halutaan parantaa yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusasemaa.

Yliopistojen ja korkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen suunnataan yhteensä 100 miljoonaa markkaa myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla. Alueellista kehitystä tuetaan vahvistamalla erityisesti Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomessa toimivien korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Suomen Akatemian huippuyksikköohjelman myöntämisvaltuutta ensi vuodelle lisätään 75 miljoonaa markkaa. Tarve ja mahdollisuudet lisätä Tekesin myöntämisvaltuutta 30 miljoonalla markalla ensi vuonna selvitetään.

Poriin perustetaan ammattilentäjien koulutusta varten erikoisammattioppilaitos myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla ja toimia puun käytön lisäämiseksi mekaanisessa metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa lisätään. Tähän liittyen edistetään metsien uudistamis- ja ensiharvennustöitä ja turvataan kansallisen metsäohjelman rahoitus.

Yhteiskunnallisia palveluja tehostetaan tietotekniikan avulla

Hallitus varautuu vaalikauden loppuajan suuntaamaan määrärahoja useisiin tietoyhteiskunnan kehitystä edistäviin hankkeisiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla kohdennetaan määrärahoja yhteensä 60 miljoonaa markkaa. Tarkoituksena on tukea kuntia, kuntayhtymiä ja muita palveluntuottajia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Tavoitteena on varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa.

Määrärahoja kohdennetaan myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin yhteensä 45 miljoonaa markkaa.

Liikenteen telematiikkaan ja mm. sähköisen matkustajainformaatiojärjestelmän kehittämiseen suunnataan määrärahoja yhteensä 60 miljoonaa markkaa.

Lisäksi määrärahoja kohdennetaan edistämään yhteistoimintaa ja yhteisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden kehittämisessä, julkisten hankintojen sähköistämisessä ja julkisen sektorin tuottaman tiedon sähköisessä jakelussa.

Niin ikään toteutetaan joitakin sektorikohtaisia hankkeita, mm. ajantasaisen säädöstietopankin kokoaminen. Näihin tarkoituksiin suunnataan määrärahoja yhteensä 40 miljoonaa markkaa vuoden 2003 loppuun mennessä.

IKK
26.5.2000

Politiikka -sivulle