Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Aasian yritykset jälkijunassa Internetiin



Kaakkois-Aasian yritykset ovat jääneet Yhdysvalloista ja Euroopasta jälkeen Internetin hyödyntämisessä yritysmarkkinoilla. Syitä tähän on monia, ja Aasian maiden välillä on suuria eroja.


Aasialaiset yritykset ovat olleet nopeita soveltamaan kaikenlaista tekniikkaa, mutta nyt internet on vienyt niiltä sormet suuhun. Vain 19 prosenttia aasialaisista yrityksistä on saanut Internet-järjestelmänsä kokonaan tai lähes kokonaan valmiiksi Goldman, Sachs & Co-tutkimuslaitoksen mukaan. Asiasta kirjoitti amerikkalainen Business Week -talouslehti.

Aasialaisten yritysten välisen liiketoiminnan arvo Internetissä jää Goldman Sachsin arvion mukaan tänä vuonna 30,5 miljardiin dollariin. Pohjois-Amerikassa vastaava arvo on 244,8 miljardia ja Euroopassa 103,9 miljardia.

Vuoteen 2005 mennessä Aasian yritysmarkkinat internetissä kasvavat 650 miljardiin dollariin, mutta Yhdysvaltojen vastaavat markkinat olisivat silti vielä kolminkertaiset ja Euroopan kaksi kertaa suuremmat.

Potentiaalia alueella kuitenkin on internet-kasvuun. Kaakkois-Aasiassa on suuria yrityksiä, jotka automatisoivat innokkaasti tuotantoaan. Alueella on valmiita valmiita yritysverkostoja, ja teknologiaaan panostetaan. Sitäpaitsi aasialaiset yritykset helposti menettävät länsimaiset asiakkaansa, jos ne eivät seuraa näitä verkkoon.

eMarketer-tutkimuslaitoksen mukaan Aasiassa on vain 16,6 prosenttia Internetin käyttäjistä, vaikka maapallon väestöstä aasialaisia on puolet. Laitos ennustaa (ties mihin perustuen), että vuonna 2003 käyttäjistä 25,7 prosenttia on Aasiasta.

Samalla Kiina ja Intia vievät Japanilta hallitsevan aseman Internetissä Aasiassa. Tiedotteessa ei kuitenkaan mainittu, miten Kiina ja Intia onnistuvat rakentamaan tarvittavat puhelin- ja dataverkot.


Toimintaympäristö vaikuttaa Internetin hyödyntämiseen

Business Weekin lainaaman Goldman Sachsin mukaan viime vuonna aasialaisten yritysten Internetissä käymän kaupan arvo oli 13,4 miljardia dollaria. Japanin yritysten osuus oli 3,2 mrd, Australian 3 mrd, Etelä-Korean 3 mrd ja Taiwanin 2 mrd dollaria.

Lisäksi Hongkongin ja Kiinan yritykset kävivät kauppaa Internetissä 2 miljardin edestä. Muiden tutkimuksessa mukana olleiden maiden eli Singaporen, Malesian, Thaimaan, Filippiinien, Indonesian ja Intian osuus jäi murto-osaksi.

Mitä kehittyneempi teknisesti ja taloudellisesti jokin maa on, sitä paremmat mahdollisuudet maan yrityksillä on kehittää ja toteuttaa Internet-toimintojaan.

Japani on USA:n jälkeen maailman toinen talousmahti, ja Australian talous on Länsi-Euroopan tasolla. Molemmissa maissa internetiä hyödynnetään samalla innolla kuin muissakin teollistuneissa länsimaissa.

Aasian taloudessa toista ääripäätä edustava Intia taas on hyvin köyhä jättiläisvaltio, missä Internetin käyttö on vähäistä. Maassa tosin on korkean teknologian yrityksiä ja pätevästi koulutettuja alan ammattilaisia, mutta monet heistä muuttavat maasta parempien palkkojen ja työtilaisuuksien toivossa


Australia, Japani ja Intia

Australian talous on kasvanut viimeiset viisi vuotta vakaata 4 prosentin vuosivauhtia. Japanin talous on ollut viime vuodet pahasti lamassa.

Hallituksen runsaskätiset tukiohjelmat ovat saaneet aikaan pieniä liikahduksia parempaan suuntaan, mutta niiden pitkäikäisyydestä ei ole takeita. Internet-palveluntarjoajia (ISP) oli Australiassa viime vuonna 709 ja Japanissa 357.

Intialaisista kolmannes on niin köyhiä, että heillä ei ole varaa riittävään ravintoon. Teollisuustuontanto on piristynyt, mutta talouden kokonaiskasvu ei ole kummoista.

Korkean teknologian vienti vetää kuitenkin hyvin ja edistää kasvua. Internet-palveluntarjoajia oli koko valtavassa, miljardin asukkaan maassa viime vuonna vain 3. Vertailuna Suomessa oli viime vuonna 36 palveluntarjoajaa.

Intian puhelinverkko on siinä tilassa, että useimmat yritykset eivät edes voi hankkia Internet-yhteyttä. Monissa osavaltioissa ei Internetiä ole tarjolla lainkaan.

Intiassa on Business Weekin mukaan 100 asukasta kohden on vain 2,6 puhelinlinjaa. Koko maailmassa vastaava luku on keskimäärin 15.


Singapore ja Etelä-Korea

Singapore on kehittynyt markkinatalousmaa, liiketoimintaympäristö on avoin ja ainakin CIA:n World Fact Bookin mukaan vailla korruptiota.

Maan hintataso on vakaa, ja kansantuote asukasta kohden on maailman viidenneksi korkein. Runsaan 4 miljoonan asukkaan valtio pyrkii koko alueen talouden ja korkean teknologian keskipisteeksi. Internet-palveluntarjoajia oli maassa viime vuonna 8.

Business Weekin mukaan Singaporen Internet-valmiudet ovat hyvät. Yritykset eivät kuitenkaan ole tulleet verkkoon, sillä niiden asiakkaat elävät vielä ns. vanhassa taloudessa. Singaporen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Indonesia, Malesia, Vietnam ja Kiina.

Etelä-Korealla on takanaan 30 vuotta kestänyt hämmästyttävä talouskasvu, jonka seurauksena maan kansantuote asukasta kohden on lähestynyt Länsi-Euroopan tasoa.

Vuosien 1997-98 kriisi paljasti kuitenkin, että maa oli velkaantunut ja rahoitussekori oli käyttäytynyt kurittomasti. Talous kuitenkin kääntyi taas vahvaan kasvuun viime vuonna. Internet-palveluntarjoajia oli maassa viime vuonna 11.

Talouskriisi synnytti eteläkorealaisissa yrityksissä luovaa ajattelua. Esimerkiksi Samsung Corporation (SSNHY) on panostanut voimakkaasti Internetiin ja pyrkii luomaan verkkoon markkinapaikkoja korealaisia yrityksiä varten.

Samsung odottaa Business Weekin mukaan verkkotoimintojensa liikevaihdon kohoavan ensi vuonna 11,5 miljardiin dollariin ja edelleen 33 miljardiin vuonna 2003.


Kiina, Hongkong ja Taiwan

Kiinan taloudessa on tapahtunut paljon vuodesta 1978 lähtien, kun kommunistpuolue alkoi muuttaa maan keskusjohtoista taloutta sosialistisen markkinatalouden suuntaan.

Erityisesti rannikkoseuduilla Hongkongin ja Taiwanin lähellä teollisuus on kukoistanut, ja sinne on virrannut ulkomaisia sijoituksia. Kansantuote on vuosien mittaan nelinkertaistunut, mutta silti se on edelleen asukasta kohden hyvin alhainen.

Kiinaa vaivaa muun muassa byrokratia ja korruptio. CIA ennustaa tuleville vuosille kasvavaa jännitystä keskitetyn poliittisen järjestelmän ja vapautuvan talousjärjestelmän välille. Internet-palveluntarjoajia oli viime vuonna tässä 1,25 miljardia asukkaan maassa peräti kolme.

Vuonna 1997 Kiinan hallintoon siirtyneen Hongkongin talous on toipunut vuoden 1998 kriisistä, ja talouskasvuksi on tälle vuodelle arvioitu lähes 4 prosenttia.

Hongkongin vapaa markkinatalous on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Kansantuote asukasta kohden Länsi-Euroopan tasolla, ja Internet-palveluntarjoajia oli viime vuonna tällä runsaan 7 miljoonan asukkaan alueella 49.

Taiwanilaiset ovat tehneet paljon investointeja Kiinaan, Thaimaahan, Indonesiaan, Filippiineille, Malesiaan ja Vietnamiin. Maan kapitalistinen talous voi hyvin, inflaatio ja työttömyys ovat alhaalla, kasvu hyvä. Maa kärsi vain vähän Aasian talouskriisistä. 22 miljoonan asukkaan maassa oli Internet-palveluntarjoajia 15.


Indonesia, Malesia, Filippiinit ja Thaimaa

Malesiakin toipui Aasian talouskriisistä viime vuonna. Inflaatio ja työttömyys ovat alhaalla, ja hallitus arvioi kansantuotteen kasvavan 5-6 prosenttia. Maan yrityssektori kuitenkin kaipaisi uudistuksia. 21 miljoonan asukkaan maassa oli Internet-palveluntarjoajia viime vuonna 8.

Vuoden 1998 kriisi koetteli pahimmin Indonesiaa. Maan syöksykierteeseen joutunut talous vakautui viime vuoden aikana tiukan rahapolitiikan ansiosta. Tälle vuodelle hallitus on ennustanut jopa 3,8 prosentin kasvua.

Maassa on kuitenkin edelleen hyvin levotonta, ja rahoitussektorin uudistukset etenevät kovin verkkaisesti. Yksityisiä sijoituksia on vaikea houkutella maahan. Internet-palveluntarjoajia oli 225 miljooonan asukkaan maassa viime vuonna 24.

Filippiinit saavutti viime vuonna 2,9 prosentin kasvun. Hallitus on luvanut pitää kiinni suunnitelmistaan kehittää infrastruktuuria, kehittämiseksi, uudistaa verojärjestelmää ja vapauttaa sekäk yksityistää taloutta. 81 miljoonan asukkaan maassa oli Internet-palveluntarjoajia viime vuonna 93.

Myös Thaimaan talous alkoi taas kasvaa viime vuonna. Kasvu oli noin 4 prosenttia ja tälle vuodelle odotetaan samaa.

Rahoitussektorin uudistuksissa on edetty hitaasti, mutta talouden yksityistämisohjelma ja yksityisektorin rakenneuudistus eivät ole edistyneet mitenkään. Maassa oli viime vuonna 61 miljoonaa asukasta ja Internet-palveluntarjoajia 13.


Syitä jälkeenjääneisyyteen

Business Weekissä arvuutellaan erilaisia syitä, miksi aasialaisten yritysten Internet-toiminta ei ole päässyt kunnolla käyntiin.

Eräs syy on riskirahoituksen puute. Esimerkiksi Japanissa riskirahoituksen määrä on vain kuudesosa verrattuna riskisrahoitukseen Yhdysvalloissa. Sitä paitsi siitä menee vain 12 prosenttia teknologiayrityksille, kun taas Yhdysvalloissa peräti 56 prosenttia.

Puutetta on myös osaavista tekijöistä ja toimivista puhelinverkoista. Yritysten alihankkijat ovat yleensä pieniä yrityksiä, joista vain harvoilla on Internet-yhteys. Lisäksi kaupankäynti verkossa on tavattoman hankalaa, koska Internetissä ei ole tarpeeksi aasialaisia pankkeja. Myynti luotolla verkossa on riskialtista ja byrokratian takia hankalaa.

Internet-käytön kustannukset ovat myös korkeat. Etelä-Koreassa, Hongkongissa ja Singaporessa on hintoja saatu alas yksityistämällä teleyhtiöitä, mutta silti niiden hintataso on edelleen kolmanneksen USA:ta korkeampi. Japanissa tilanne on vielä hullumpi, ja vuokrajohdon hinta Tokiossa on kolme kertaa korkeampi kuin New Yorkissa.

Kehittyvien tiikeritalouksien menestys on perustunut osaksi halpaan, mutta koulutettuun työvoimaan. Internetistä saatava hyöty perustuu osaksi tuottavuuden kasvattamiseen, ja edellyttää aasialaiselta yritysjohdolta uutta ajattelua. Vanhemman polven johtajille tämä voi olla vaikeaa, varsinkin kun heidän Internet-tietonsa ovat kovin heikot.

Yritysten johto ei myöskään ole huomannut, että verkkoa voi käyttää yrityksen kaikissa toiminnoissa, ei vain tuotannon järjestelyssä. On kuvaavaa, että aasialaisten yritysten työntekijöistä vain 20 prosentilla on Internet-yhteys, kun Yhdysvalloissa tämä mahdollisuus on 65 prosentilla.

Jälkeenjääneisyyden vaarana on, että amerikkalaiset yritykset kahmivat itselleen Internetin aasialaiset yritysmarkkinat. Jo nyt lähes kaikki yritysten välisessä kaupankäynnistä tarvittavat ohjelmistot tuodaan Yhdysvalloista.

Hyvää jälkeenjääneisyydessä on se, että aasialaiset yritykset voivat rauhassa seurata Intrenetissä touhuavia ulkomaisia yrityksiä ja ottaa oppia niiden tekemistä erehdyksistä.

HEIKKI JANTUNEN
27.10.2000


Talous -sivulle