Akava tavoittelee palkkoihin 3,6 prosentin korotuksia ensi vuodelle
Akateemisesti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö Akava tavoittelee palkkoihin ensi vuodelle 3,6 prosentin
yleiskorotusta. Akavan hallituksen keskiviikkona määrittelemiin tavoitteisiin kuuluu lisäksi 2,7 prosentin korotus
vuodelle 2002 sekä muun muassa indeksiehto ja ansiokehitystakuu sopimukseen.
Akava sanoo tavoittelevansa tulopoliittista ratkaisua, jolla turvataan talouden, työllisyyden, hintakilpailukyvyn ja
palkansaajien ostovoiman myönteinen kehitys. Palkankorotusvaatimusten mitoituksen perustana järjestö pitää
euroalueen inflaatiotavoitetta ja kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden nousua.
Akavan palkankorotusvaatimus koostuu yleisestä potista kunkin sopimusvuoden alussa ja näiden lisäksi
molempina vuosina toteutettava koulutuspalkkaerä.
Tuloluokittain tasasuhtaisilla veronkevennyksillä Akava haluaa tuettavan ostovoiman kehitystä sopimuskauden
jokaisena vuonna julkisia ydinpalveluita vaarantamatta. Sopimuksessa on järjestön mukaan oltava myös
indeksiehto ja ansiokehitystakuulauseke.
Ensi vuodelle 3,6 prosenttia
Akavan tavoittelema yleinen potti vastaa pääosiltaan vuodentakaista liittokierroksen neuvottelumallia. - Vain
näin voidaan keskitettyyn ratkaisuun yhdistää Emu-oloissa tarvittava riittävä liikkumavara alakohtaisten
erityiskysymysten hoitamiseksi, Akavan hallitus sanoo.
Akava tavoittelee 3,6 prosentin suuruista yleistä pottia kunkin sopimusalan palkkasummasta ensi vuoden alusta
lukien ja 2,7 prosentin suuruista pottia vuoden 2002 alusta lukien. Kolmannen sopimusvuoden yleisestä potista
järjestö sopisi elokuussa 2002 erillisen neuvottelulausekkeen puitteissa. Neuvottelulausekkeeseen liittyy
keskusjärjestön irtautumismahdollisuus palkkojen osalta.
Yleinen potti pitää sisällään yleiskorotuksen, järjestelyvaran ja muut mahdolliset järjestelyt, joista sovitaan
sopimusaloittain. Myös yleiskorotuksen muoto sovitaan liittojen välillä. Mikäli potin käytöstä ei saavuteta
yhteisymmärrystä, niin se maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.
Päälle koulutuspalkkaerä
Yleisen potin päälle Akava vaatii erillistä koulutuspalkkaerää, jonka kustannusvaikutus vaihtelee sopimusaloittain.
Kaikkien palkansaajien palkkasummasta laskettuna erä on 0,2 prosenttia sekä vuoden 2001 että 2002 alussa.
Erä käytetään työtehtävien koulutustasovaatimuksiin nähden alipalkattujen, yleensä naisvaltaisten alojen palkkojen
korjaamiseen. - Perinteisillä tasa-arvo-, nais- tai matalapalkkaerillä, joita on usein ollut tulopoliittisissa
sopimuksissa, ei korkeasti koulutettujen ryhmien palkkavääristymää ole saatu eikä saada korjattua, Akava sen
sijaan katsoo.
Erän kustannusvaikutus kaikkien palkansaajien palkkasummasta laskettuna on vain 0,2 prosenttia, mutta sillä
voidaan kohdistetusti korjata korkeasti koulutettujen palkkoja, jotka ovat selkeästi alle kaikkien palkansaajien
keskipalkan. Tällaisia ryhmiä on kaikilla sopimusaloilla. Erä koskee noin viittä prosenttia kaikista palkansaajista.
Pelkästään akavalaisia tähän ryhmään kuuluu runsaat 40 000.
Koulutuspalkkaerän määräytymisperusteet ovat koulutus ja koulutukseen nähden alhainen palkka eli alle kaikkien
palkansaajien keskipalkka, vuoden 1999 lopulla 11 630 mk. Erä käytetään liittojen sopimalla tavalla sen
määräytymisperusteita noudattaen.
Tuloveron kevennykset kaikkiin
tuloluokkiin
Akava viittaa useiden EU-maiden päätöksiin palkkaverotuksen keventämisestä. Myös Suomen palkkaverotusta on
järjestön mielestä kevennettävä vuosittain, jotta Suomi pysyy mukana euroalueella tosiasiassa käynnissä olevassa
verokilpailussa. Vuonna 1999 palkansaajien rajaverot olivat Suomessa 6-8 prosenttia korkeammat kuin EU-maissa
keskimäärin.
Tuloratkaisuun liittyen Akava vaatii kaikkien palkansaajien tuloverotuksen keventämistä tasaisesti eri tuloluokissa.
Järjestö edellyttää, että veroratkaisun osana valtion tuloveroasteikon kaikkia rajaveroprosentteja alennetaan vuonna
2002 yhdellä prosenttiyksiköllä ja vuonna 2003 edelleen yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi vuosittain tulee tehdä
tuloveroasteikon inflaatiotarkistukset.
IKK
27.10.2000
Politiikka -sivulle
|