Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työryhmä tehostaisi aluepolitiikkaa



Talousneuvoston asettama työryhmä tehostaisi aluepolitiikkaa aluekeskusverkoston vahvistamisella, osaamisen tukemisella sekä nykyistä pitkäjänteisemmällä suunnittelulla. Uusia tai mullistavia keinoja työryhmän raportti ei kuitenkaan sisällä.


Aluerakenteen keskittyminen on työryhmän arvion mukaan osa avautuneen, integroituvan ja teknisesti kehittyvän talouden muutosta.

- Elinkeino- ja talouspolitiikalla on nopeutettu talouden sopeutumista uuteen kansainväliseen toimintaympäristöön. Samalla keskittymiskehitys on voimistunut, työryhmä sanoo.

Raportissa myönnetään, että vaikka tuotannon ja väestön keskittyminen tuo mukanaan selviä tehokkuusetuja, se aiheuttaa myös ongelmia.

- Kasvualueilla esiintyy pullonkauloja, jotka heijastuvat hyvinvointitappioina ja inflatorisina paineina, raportti kuvailee suurten taajamien asunto-, päivähoito- ja terveydenhuolto-ongelmia.

Muuttoliikkeen vuoksi muuttotappioalueille tehdyt investoinnit jäävät vastaavasti vajaakäyttöön ja työryhmä katsoo, että pitkällä aikavälillä on entistä vaikeampaa pitää alueelliset hyvinvointierot kohtuullisina.


Talouskasvu tukee myös alueita

Päällimmäisenä keinona alueellisten ongelmien lievittämiseen työryhmä tarjoilee hallituksen suullakin useaan kertaan kerrottua nopeaa ja vakaata taloudellista kehitystä.

- Aluepolitiikan keinoin ei ole mahdollista tai syytäkään estää talouden rakennemuutokseen liittyvää aluerakenteen muutosta, johtopäätös kuuluu, vaikka raportti myöntääkin, että aluepolitiikalla voidaan kuitenkin pyrkiä nykyistä tasapainoisempaan aluekehitykseen.

Realistisena tavoitteena pidetäänkin alueellisten kasvuedellytysten vahvistamista niin, että maan eri osat säilyvät elinkelpoisina, vaikka osassa maata väestön määrä vähenisikin. Tähän työryhmä tarjoilee hallituksenkin hellimän kasvualueverkoston kehittymistä.

Yleinen hyvinvointipolitiikka on raportin arvion mukaan pitänyt eri väestöryhmien väliset sekä alueelliset hyvinvointierot pieninä.

- Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen luo jatkossakin edellytykset hyvinvointierojen kurissa pitämiseen. Valmisteilla olevat toimet kuntien valtionosuus- ja verotulojen tasausjärjestelmien kehittämiseksi ovat tärkeitä myös alueellisen kehityksen näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan uusia hallinnollisia ja logistisia ratkaisuja palvelujen saavutettavuuden turvaamisessa, työryhmä ehdottaa.


Osaamista vahvistettava

Erityistä huomiota työryhmä haluaa kiinnittää tiede- ja ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten voimavarojen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Taustana tälle on näkemys osaamisen vahvistamisen tärkeydestä mm. osaamiskeskusohjelman avulla.

Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä työryhmä näyttäisi ottavan hiukan eroa hallituksen kilpailua korostavaan linjaan. Raportin mukaan kehitysongelmista kärsivien alueiden kilpailukyvyn kannalta nimittäin pidetään olennaisena, että liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat hyvät ja tästä huolehtiminen katsotaan julkisen vallan tehtäväksi. Hallituksen piirissähän on suhtauduttu varsin varauksellisesti muun muassa laajakaistaverkkojen rakentamiseen julkisin varoin.

Vaikka raportti pitääkin talouskasvua olennaisimpana alueellisenkin kehityksen moottorina, aluepolitiikan päävälineeksi se kuitenkin nimeää alueelliset kehittämisohjelmat, joita alueelliset rakennerahasto-ohjelmat tukevat.

- Tärkeää on niiden tehokas toteutus, siihen liittyvä seuranta ja jatkotoimien valmistelu ohjelmakauden jälkeiselle ajalle, työryhmä toteaa.

Keskushallinnon toimenpiteiden ja alueellisten ohjelmien yhteensovittamisessa työryhmä näkee keskeisen roolin maakuntien liitoilla ja TE-keskuksilla. Tätä asemaa voidaan työryhmän mukaan edelleen vahvistaa siirtämällä päätösvaltaa keskushallinnosta aluetasolle ja väljentämällä valtion keskitettyä normi- ja tulosohjausta. Asiaan on viitannut myös pääministeri Paavo Lipponen (sd.) useissa viimeaikaisissa lausunnoissaan.


Nykytoimia voidaan voimistaa

Raportin arvion mukaan nykyisiä alueellisia kehittämistoimia voidaan voimistaa. Työryhmä katsoo kuitenkin aiheelliseksi tehdä periaatteellisia linjauksia tukien määristä ja kestosta.

Kansallisten yritystukien porrastuksista vuoden 2006 loppuun eli EU:n nykyisen ohjelmakauden loppuun asti on periaatteessa päätetty tämän vuoden alussa voimaan tulleen tukialuejaon yhteydessä.

Myönnetyt tukiprosentit ovat kuitenkin jääneet hankekohtaisia enimmäisarvoja alhaisemmiksi. Siksi yritystukien tasoa voidaan työryhmän mukaan tarvittaessa nostaa voimassa olevien säädösten puitteissa. Tukipäätöksistä vastuussa olevat viranomaiset ovat arvioineet, että esimerkiksi investointitukiin voitaisiin perustellusti käyttää jonkin verran enemmän rahoitusta.

Kuljetustuen jatkamisesta on ollut vuosittain hallituksen ja eduskunnan välinen kiista: hallitus on talousarvioesityksessään ehdottanut tuen lakkauttamista, mutta eduskuntakäsittelyn myötä tukeen on kuitenkin osoitettu mittakaavaltaan pienehkö määräraha, tänä vuonna 20 miljoonaa markkaa.

Työryhmä pitää kuljetustuen käsittelyä monessa suhteessa epäedullisena. Epävarmuus tuen jatkumisesta mitätöi sen vaikutukset yritysten sijoittumiseen, mutta tuen aiheuttamat kustannukset säilyvät vuodesta toiseen.

- Tuen jatkon suhteen olisikin tarpeen tehdä pidempiaikainen linjanveto samaan tapaan kuin Ruotsissa, jossa asiasta on päätetty vuoden 2006 loppuun asti. Mikäli tuen jatkaminen katsotaan perustelluksi, tulisi sen tason olla nykyistä korkeampi, jotta saavutettaisiin todellisia alueellisia vaikutuksia ja pienennettäisiin tuen hallinnoinnin vaatimaa osuutta tuen kokonaiskustannuksista, työryhmä sanoo.


T&K-varat nykyistä tasaisemmin

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja työryhmä jakaisi alueellisesti nykyistä tasaisemmin. Tämä olisi raportin mukaan pitkän tähtäimen tasapainon kannalta myönteistä.
- Tämä ei kuitenkaan saa johtaa koko kansantalouden kannalta epäedulliseen voimavarojen käyttöön, työryhmä varoittelee, ja toteaa, että tutkimus- ja kehittämistuen enimmäismäärää voidaan nykyisin nostaa heikoilla alueilla 10 prosenttiyksiköllä.

Korkean teknologian yrityksiä ja erityisesti niiden T&K -yksiköiden sijoittumista alueille pitäisikin työryhmän mielestä edistää. Samoin olemassa olevien yritysten T&K -hankkeiden käynnistämisen tukemista mm. teknologia-asiamiesten lisäämisen ja neuvontapalvelujen lisäämisen ja tehostaminen kautta pidetään tärkeänä

EU:n sosiaalirahaston tuella taas olisi lisättävä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, parannettava koulutuksen ennakointia ja vahvistettava alueellisten kehitysstrategioiden vaikutusta alueen koulutustarjontaan.
- Esimerkiksi maaseutualueiden kannalta on tärkeää, että riittävän lähellä on tarjolla alueen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä ammattikoulutusta, työryhmä sanoo.

Merkittävän painon raportti asettaa sille, että tiede- ja ammattikorkeakoulujen verkostot saataisiin palvelemaan kunkin alueen yrityselämän tarpeita aiempaa paremmin.

Niin sanotun tulevaisuuspaketin määrärahoilla rahoitetaan vuosina 2001-2003 sadalla miljoonalla markalla 22 määräaikaista hanketta. Niiden tavoitteena on tukea alueiden elinkeinorakenteen ja työllisyyden kehitystä sekä vahvistaa tutkimus- ja kehitystyötä ja alueellisia verkostorakenteita.

- Tämä on esimerkki osaamisen rakenteisiin kohdistuvasta tuesta, jonka aluepoliittinen elementti on selvästi erotettavissa oleva osa rahoituskokonaisuudesta. Toukokuussa tehdyssä päätöksessä tämä osuus oli 12 prosenttia opetusministeriön hallinnonalalle osoitettavasta 840 miljoonan markan määrärahasta. Jatkossa osuuden kokoa on tarpeen arvioida saatujen kokemusten perusteella uudelleen, työryhmä arvioi.


Pitkäjänteisyyteen

Työryhmä kaipaa aluepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Koska aluerahasto-ohjelmien varat on sovittu vuoteen 2006 saakka, myös kansallisten tukitoimien voimassaolosta tulisi työryhmän mielestä päättää pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan. Myös alueelliseen kehittämiseen suunnattujen voimavarojen kokonaisraami tulisi määritellä pitemmäksi aikaa.

Käytössä olevat keinot eivät sovi kovin hyvin sekä koko maan että erityisesti heikommin kehittyvien alueiden työttömyyden helpottamiseen. Työpaikkojen syntymisen perusedellytyksenä raportti pitää nimenomaan talouden kasvua.

Alemman tuottavuuden työpaikkojen houkuttelevuutta työryhmä lisäisi kehittämällä yleistä sosiaaliturvaa ja verojärjestelmää työntekoa palkitsevaksi.

Osaavan työvoiman pitämiseksi alueilla on esitetty tukitoimien kohdentamista tiettyihin avainryhmiin tai yrityksiin. Esimerkkinä tästä on määräaikainen työnantajamaksujen alueellinen alennus.

- Suomessa ei ole kokemuksia ehdotetun kaltaisen tukimuodon vaikutuksista. Toimenpiteen käyttökelpoisuus tulisi tutkia mm. samankaltaisista tuista Suomessa ja muualla saatujen kokemusten valossa, työryhmä ehdottaa.

Opintolainojen osittaista anteeksiantoa työryhmä sen sijaan ei pidä hyvänä keinona, koska valtion opintotuki painottuu nykyisin opintorahaan, jota ei makseta takaisin ja opintolainan korkoetu suhteessa muihin lainamuotoihin on varsin pieni. Tästä johtuen mahdollisuudet vaikuttaa nuorten muuttopäätöksiin opintolainojen takaisinmaksutuen kautta ovat tällä hetkellä merkittävästi huonommat, kuin mitä ne olisivat olleet vielä 1990-luvun alussa.


Teknologia mahdollistaa julkisten toimintojen alueellistamisen

Viime vuosien teknologisen kehityksen myötä julkisen sektorin hajauttamisen mahdollisuudet ovat työryhmän mielestä nousseet uudella tavalla esille. Tiettyjä erikoistoimintojen on sijoitettu uudelleen myös yrityssektorilla.

Työryhmä katsoo, että jos julkisen sektorin toimintoja halutaan sijoittaa ympäri maata, tarjolla on kolme vaihtoehtoista toimintamallia: olemassa olevien toimintojen siirtäminen uudelle paikkakunnalle, uusien toimintojen perustaminen uudelle alueelle sekä alueelle sijoittuneen yksikön suosiminen esimerkiksi avoimia virkoja täytettäessä.

Vakiintuneiden toimintojen nopeaa uudelleensijoittamista työryhmä pitää vaikeana ja vastakkainasetteluja aiheuttavana. Sen sijaan uudistumisen ja kasvun myötä tapahtuvaa hajauttamista pidetään - hitaampanakin - monessa suhteessa helpompana tapana edistää aluekehitystä julkisten toimintojen sijoittumisen kautta.

- Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen laajeneminen Joensuussa tapahtuu tämän linjan mukaisesti. Alueellisen kehittämisen kannalta merkittävä päätös oli myös työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen. Näin voimistettiin alueellista elinkeinopolitiikkaa, työryhmä sanoo.

ILPO KIURU
27.10.2000


Politiikka -sivulle