Europarlamentti arvostelee Balkanin tukilupauksia
Euroopan parlamentti arvostelee jyrkästi jäsenmaiden runsaskätisiä lupauksia Länsi-Balkanin alueen tukemiseksi.
Parlamentissa ihmetellään sitä, että rahoitusta on luvattu näkyvästi pohtimatta mistä varat otetaan. Muita EU:n apuohjelmia parlamentti ei haluaisi karsia.
Erimielisyys nousi esille, kun parlamentin täysistunto keskusteli tiistaina ensimmäisen kerran EU:n ensi vuoden talousarviosta. EU:n vuoden 2001 budjetin menot ovat vajaat 92,5 miljardia euroa eli noin 550 miljardia markkaa.
Parlamentti äänesti budjetista torstaina. Lopullista ratkaisua odotetaan vasta joulukuussa. Parlamentilla on mahdollisuus jopa hylätä budjetti, mitä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä. Suoraa hylkäämistä on vaatinut mm. yhtynyt vasemmisto.
Arvovaltataistelu
Osapuolten näkemysero ei ole rahallisesti suuri, ja parlamentin näkökulmasta kyse on pikemminkin arvovaltataistelusta. EU-maat eivät haluaisi parlamentin sekaantuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin, mutta parlamentti haluaa kuitenkin osallistua asiaan budjettivaltansa turvin.
Liberaaliryhmän budjettivastaavan Kyösti Virrankosken (kesk.) mukaan ongelman perustana on se, että Balkanille on varattu vuosille 2000-2006 vain 1,85 miljardia euroa. Jo edellisellä kaudella alueelle suunnattiin 4,5 miljardia euroa.
- EU on tehnyt komeita lupauksia Balkanin jälleenrakennukseen. Rahat pitäisi nyt löytyä, kun kerran on luvattu, Virrankoski sanoi tiistaina Strasbourgissa.
Virrankosken mukaan olisi syytä laatia usean vuoden rahoituskehys Balkanin osalta, mikä vähentäisi jokavuotista riitelyä EU:n budjetista. Parlamenttia ovat närkästyttänyt jäsenmaiden lisäksi myös EU:n komission "korvamerkinnät" erilaisista summista Balkania varten.
Parlamentissa monet ovat sitä mieltä, että jäsenmaiden pitäisi antaa tarkoitusta varten uutta rahaa. Valtiot eivät halua kuitenkaan paisuttaa budjettia.
Mistä rahat?
- Päätetään, että autetaanpa Kosovoa ja Serbiaa. Mutta viimeisenä asiana huolehditaan siitä, että onko tarkoitusta varten rahaa, valitti Joan Colom Naval, sosialistiryhmän espanjalainen varapuheenjohtaja.
Monissa puheissa huomautettiin, että yhteistyöohjelmista mm. Välimeren alueella, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ei pidä tinkiä. Saksalainen edustaja Ralf Walter valitti, että jo tänä vuonna Balkanille on suunnattu 380 miljoonaa euroa uutta rahaa.
- Jostakin pitäisi taikoa ylimääräisiä miljardeja seuraavien seitsemän vuoden aikana. Se ei ole mahdollista, Walter sanoi.
Parlamentilla ei sinänsä näytä olevan mitään Balkanin tukea vastaan. Sitä osoittaa se, että sen budjettivaliokunta näytti vihreää valoa Serbian noin 200 miljoonan euron eli lähes 1,2 miljardin markan hätäapupaketille. Humanitaarinen apu on tarkoitettu lämmitystä, lääkitystä, elintarvikkeita ja muita välittömiä alkutalven tarpeita varten.
Serbian rahoitus on herättänyt närää myös mm. Kroatiassa, jolta EU on edellyttänyt tiukkaa linjaa sotarikollisten kohtelussa. Sen sijaan EU ei ole asettanut Serbian tuen ehdoksi presidentti Slobodan Milosevicin luovutusta Haagin sotarikostuomioistuimelle.
EU:n komissio halusi osoittaa Serbialle rahallista tukea nopeasti, kun vaalit johtivat nopeaan muutokseen kohti demokratiaa.
- Kun tuli tilaisuus päästä eroon Milosevicista vieläpä kansan tahdosta, se oli helppo ratkaisu EU:lle, komission virkamies totesi.
STT-IKK
27.10.2000
