Via Baltican ensimmäinen investointiohjelma loppuvaiheessa
Via Baltica -tieväylän ensimmäinen investointiohjelma alkaa olla loppusuoralla. Vuonna 1996 aloitetun viiden vuoden ohjelman aikana rahaa on käytetty 1,2 miljardia markkaa Tallinna-Varsova-tieyhteyden parantamiseen.Jo Via Baltican ensiaskelista lähtien eli vuodesta 1985 suunnittelussa mukana ollut konsultti Mauri Miettinen sanoo ohjelman hankkeiden olleen pienimuotoisia.
- Henki on ollut se, että tieverkon rappeutuminen pitää pysäyttää ja että Via Balticasta tulee kansainvälisesti tunnustettu tie.
Miettisen mukaan hankkeet ovat sisältäneet muun muassa siltojen korjauksia, reittien oikomisia, ohikulkuteiden rakentamisia ja teiden levittämistä.
Tallinnasta Varsovaan on Via Balticaa pitkin matkaa 930 kilometriä. Muodollisesti tieväylässä on mukana myös Helsinki lauttayhteyksineen, jolloin kokonaismatkaksi kertyy 1 000 kilometriä.
Hiljattain perustetun EU-rahaston tuen turvin on aloitettu toisen Via Baltica -ohjelman valmistelu. Mauri Miettinen kertoo, että sillä tähdätään liikenne- ja ympäristöinfrastruktuurin parantamiseen neljällä miljardilla eurolla vuosittain.
- Loppumetreillä Via Balticaan tulee mukaan myös Tallinna-Narva-tie sekä muutamia muita muita teitä Baltian maiden ja Puolan alueella.
Kaupan lisääjä
Sen lisäksi, että Via Baltica -hanke on yhdistänyt Baltian maat keskenään ja Keski-Eurooppaan, se on myös lisännyt maiden keskinäistä kauppaa. Samaan aikaan kauppa itään on vähentynyt.
- Suomen kannalta Via Baltica on pääsyväylä kehittyville markkinoille, korostaa Miettinen.
Baltian maat ovat itsekin ryhtyneet panostamaan Via Baltican kehittämiseen. Tukeansa antaa myös Puola sallien näin Baltian maiden yhdistymisen muuhun Eurooppaan päin.
Tiistaina Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa allekirjoittivat Hämeenlinnassa Via Baltica -vyöhykkeen yhteisen alueellisen suunnittelun vision.
STT-MH
27.10.2000
