Parlamentin raportti:
EKP jakoi liikaa bonuksia työntekijöilleen
Euroopan parlamentissa arvostellaan jyrkästi Euroopan keskuspankkia (EKP) sovittua suurempien palkanlisien maksamisesta työntekijöille.
Eräät keskuspankin henkilöstöön kuuluvat ovat saaneet lähes kolminkertaiset bonukset, ilmenee budjetin valvontavaliokunnan raporttiluonnoksessa.
Selvityksen EKP:n ja EMI:n hallinnon tehokkuudesta ja talouden hoidosta vuonna 1998 on laatinut brittiläinen parlamentaarikko Christopher Heaton-Harris.
Raportissa viitataan mm. Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, joka on jo aiemmin huomannut epäselvyyksiä Euroopan keskuspankin ja sen edeltäjän Euroopan rahainstituutin (EMI) budjetin hallinnoimisessa.
Raportissa huomautetaan, että keskuspankki ei ole antanut petostenvastaisen toimiston OLAF:n suorittaa asiassa sisäistä tutkintaa.
Bonukseksi oli sovittu suurimmillaan 13,5 prosenttia vuoden peruspalkasta, mutta jotkut työntekijät saivat jopa 38 prosentin palkanlisän. Raportin mukaan bonuksia olisi maksettu eräissä tapauksissa neljän ja puolen vuoden ajan, vaikka ylimääräisten palkkioiden oli sovittu kattavan puolitoista vuotta kesästä 1997 joulukuun lopulle 1998.
Bonuksiin oli sovittu käytettäväksi 5,7 miljoonaa markkaa, mutta summa kohosi lopulta 8,4 miljoonaan. Ylimääräiset 2,7 miljoonaa siirrettiin budjettiin ilman EMI:n neuvoston hyväksyntää. Financial Times -lehden mukaan EKP on ilmoittanut, että lisäys hyväksyttiin takautuvasti vuonna 1999.
Palkkiot suunnattiin EMI:n työhön sen valmistellessa yhteisen valuutan euron käyttöönottoa. EKP:n mukaan palkanlisä oli tarkoitettu pikemminkin tunnustukseksi, ei hyvitykseksi ylityötunneista.
Euroopan keskuspankki on ilmoittanut, että sen pääjohtaja Wim Duisenberg ei ole millään tavalla vastuussa asiasta. Bonukset kuuluivat sen mukaan EMI:stä vastaavan neuvoston päätösvaltaan.
Tiukkaa kontrollia tarvitaan
Valvontavaliokunnan suomalainen varajäsen Kyösti Virrankoski (kesk.) piti paljastusta yllättävänä. Hänen mukaansa tapaus osoittaa, että myös niinkin arvovaltainen elin kuin keskuspankki tarvitsee tiukkaa kontrollia.
- Aikamoinen poikkeama käytännössä, kun sovitut bonukset ylitetään kolminkertaisina, Virrankoski sanoi keskiviikkona.
Virrankosken mukaan talouden hoidossa pitää olla selvät säännöt. Myös palkkojen maksun on perustuttava tiettyihin kriteereihin. Virrankosken mukaan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen on seurattava entistä tarkemmin keskuspankin menettelyä.
- On tämä jossain määrin käsittämätöntä, kun ottaa huomioon keskuspankin arvovallan. Sen pitäisi olla suunnannäyttäjänä Euroopan rahapolitiikassa, Virrankoski totesi.
Heaton-Harrisin raportti on tulossa budjetin valvontavaliokunnan käsittelyyn marraskuussa.
STT-IKK
27.10.2000
