KTM: Ilmastotavoite edellyttää ydinvoiman rakentamista
Hallitus päättää energiapolitiikan linjasta ennen joulua
Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen nostaa ydinvoiman lisärakentamisen energiapoliittisen keskustelun keskiöön jo loppuvuodesta. Suomen lähivuosikymmenien ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksesta päätetään hallituksessa eduskunnalle annettavan ilmastoselonteon hyväksymisen yhteydessä.
Kioton sitoumusten täyttäminen ei tekeillä olevien selvitysten mukaan näytä olevan mahdollista ilman ydinvoimaa. Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) kertoi Tampereen energiapäivillä, että hallitus ottaa kantaa selontekoon ennen joulua.
Eduskunnalle selonteko kasvihuonekaasujen vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista annetaan ensi vuoden alussa. Ohjelmaan sisällytetään Mönkäreen mukaan myös kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi tarpeelliset toimet.
Hallitus ja eduskunta joutuvat ilmastoselonteon vuoksi ottamaan kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen jo ennen teollisuuden suunnitteleman viidennen ydinvoimalan periaatelupahakemuksen jättämistä valtioneuvostolle. Ratkaisuissa on kyse ennen muuta ympäristöpolitiikasta ja ydinvoiman hyväksyttävyydestä. Taloudellisesti ydinvoima on selvästi edullisin sähköntuotantomuoto.
Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Mauno Paavolan mukaan teollisuus toivoo, että ydinvoimalahakemus käsitellään omana kokonaisuutena TVO:n tekemien selvitysten perusteella.
Teollisuuden aikataulua Paavola ei ole paljastanut. Lupahakemusta on kuitenkin odotettu sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt Posivan periaatepäätöshakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta.
Posiva jätti hallitukselle Eurajoelle rakennettavaa loppusijoituslaitosta koskevan periaatelupahakemuksen jo toukokuussa 1999. Käsittelyn edellyttämä kuuleminen ja ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja tarvittavat lausunnot saatu. Asian käsittely on kesken Eurajoen kunnan lausunnosta tehdyn kunnallisvalituksen vuoksi.
Polttoaineen loppusijoitusta koskeva päätös tuodaan valtioneuvoston kanslian mukaan valtioneuvoston käsittelyyn mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella. Aikataulu on kiinni siitä, kuinka nopeasti Korkein hallinto-oikeus saa tehdyksi päätöksen kunnallisvalituksesta.
KTM:n selvitys: Ydinvoima välttämätön
Suomen lupaama kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen ei kauppa- ja teollisuusministeriön taustaselvityksen mukaan onnistu ilman kahden uuden ydinvoimalan rakentamista.
Hallituksen ilmastoselontekoa varten tutkituista vaihtoehdoista vain ydinvoimaskenaariossa energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat lähelle Kioton tavoitetasoa.
Nykyisellä kehityksellä ilman lisäydinvoimaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöt nousisivat vuonna 2010 noin 70 miljoonaan tonniin, kun tavoite on 54 miljoonaa tonnia. Kioton sopimuksen päästöraja saavutettaisiin tutkimuksen mukaan tilapäisesti vuonna 2015 toisen uuden ydinvoimalan avulla. Sen jälkeen päästöt kohoavat uudelleen Kioton rajaa korkeammiksi energian kulutuksen ja talouskasvun vetäminä.
Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen pienentäminen on välttämätöntä, koska ne muodostavat merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Kokonaispäästöjen pienentämiseksi tarvitaan lisäksi paljon muita toimia niin liikenteen, asumisen kuin muidenkin päästöjen vähentämiseksi.
Nykykehityksellä Suomen yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt nousisivat vuoden 1990 tavoitetasosta eli 75,2 miljoonasta tonnista reippaasti yli Kioton tavoitteiden. Vuonna 2010 kokonaispäästöt nousevat KTM:n alustavan arvion mukaan 90 miljoonaan tonniin ja vuonna 2020 jo 96 miljoonaan tonniin.
Sähkön kulutus kasvaa 50 prosenttia
Päästöjen kulutuksen kasvu johtuu Suomen energiankulutuksen kasvusta, joka jatkuu lähivuosikymmeninä tasaisena, vaikka kulutuksen kasvuvauhti hidastuukin. Suomen koko energian kulutus kasvaa laskelman mukaan vuodesta 1990 vuoteen 2020 keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa.
Öljytonneiksi muutettuna energian käyttö lisääntyy 8,9 miljoonalla tonnilla. Vertailuvuoden 27,2 miljoonasta ekvivalenttitonnista energian kokonaiskulutus nousee vuonna 2010 yhteensä 36,1 miljoonaan tonniin ja vuonna 2020 edelleen 38,4 miljoonaan ekvivalenttitonniin.
Sähkön kulutus kasvaa muuta energian kulutusta nopeammin eli keskimäärin 1,6 prosenttiin vuodessa. Laskelmien mukaan sähkön kulutus kasvaa nykykehityksellä noin 50 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2010. Vertailuvuonna 1990 sähkön kulutus oli 62,3 terawattituntia. Vuonna 2010 kulutus kohoaa 90,5 terawattituntiin ja vuonna 2020 99,4 terawattituntiin.
Internetissä julkaistun kauppa- ja teollisuusministeriön taustaselvityksen laskelmien mukaan energian kulutus ja kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat vielä nykykehitykseen verrattunakin, jos teollisuuden kasvu on ennakoitua nopeampaa tai sähkön tuonti loppuu.
Pienin päästökasvu kahdella ydinvoimalalla
Pienimmäksi päästöjen kasvu jää, jos sähköntarpeen kasvu katetaan rakentamalla kaksi uutta 1 300 megawatin ydinvoimalaa. Sähkön tuonnin kasvattaminen 15 terawattituntiinkaan ei vähentäisi päästöjä yhtä paljon kuin ydinvoiman rakentaminen, koska se korvaisi vain osan kulutuksen kasvusta.
Ilmastoselontekoon sisällytetään sekä hallituksen toimenpidelinjaukset että energiapolitiikan kustannuslaskelmat. Niitä ei ole julkaistussa selvityksessä. Energiapolitiikan valinnat tulevat sen perusteella joka tapauksessa olemaan vaikeita.
Kioton sitoumusten täyttäminen ei näytä olevan kestävästi mahdollista millään arvioiduista vaihtoehdoista, koska energian kulutuksen kasvu ei lopu.
STT-IKK
27.10.2000
