Pk-yritysten julkinen erityisrahoitus Suomessa melko hyvällä mallilla
Pk-yritysten julkinen erityisrahoitus on Suomessa hoidettu kansainvälisesti vertaillen varsin kilpailukykyisesti, ilmenee kauppa- ja teollisuusministeriön teettämästä selvityksestä.Erityisrahoituslaitosten eli lähinnä Finnveran ja Teollisuussijoituksen toiminta on tehokasta, vakuusvaatimukset ovat pienempiä kuin useissa muissa maissa ja rahoituksen hintakin on varsin kohtuullinen.
Ktm:n selvitys tehtiin julkisten erityisrahoituslaitosten kehitystyön tueksi ja Suomen järjestelmää verrattiin siinä Ranskan, Saksan, Norjan ja Kanadan malleihin. Ministeriön lisäksi selvityksen teossa oli mukana edustajat Finnverasta, Teollisuussijoituksesta, Suomen Yrittäjistä ja TT:stä.
Vaikka Suomi pärjäsi vertailussa hyvin, malliksi kelpaavia toimintatapoja löytyi muistakin maista.
- Esimerkiksi Kanadassa rahoitushakemusten käsittelylle on määritelty selvät enimmäisajat. 100 000 dollariin saakka vastaus tulee 24 tunnissa ja suuremmista summista päätetään parin viikon sisällä, johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä huomautti.
Sama käytäntö sopisi Suomisen mielestä Finnveraankin, sillä yrittäjät ovat toistuvasti valittaneet pitkäksi venyvistä käsittelyajoista.
Saksassa pk-yrityksille tarjotaan pitkiä laina-aikoja ja lyhennyksistä vapaita vuosia. Lisäksi nykyisten nais- ja pienyrityslainojen rinnalle voisi harkita erityisiä nuorille yrittäjille ja maahanmuuttajille suunnattuja lainoja.
Finnveran edustaja Esko Elo tosin epäili, lisäisikö pelkkä nimenmuutos lainojen kysyntää, kun samat ryhmät voivat hakea jo nykyisiäkin lainoja.
Sen sijaan Finnverassa on jo pitkään toivottu, että rahoitushakemuksia voisi alkaa lähettää myös Internetin kautta.
Alkavat yritykset tuen tarpeessa
Julkisten erityisrahoituslaitosten roolina on toimia yksityisten rahoitusmarkkinoiden puutteiden paikkaajina ja riskinjakajina. Selvityksen mukaan julkisen erityisrahoituksen markkinaosuus on Suomessa muihin verrattuna suhteellisen suuri.
Suomisen mielestä tämä antaa aihetta pohtia, onko markkinapuute ymmärretty muualla suppeammin.
TT:n osastopäällikkö Juhani Huttunen taas uskoo ison osuuden periytyvän lamavuosilta, jolloin Finnveran edeltäjät Kera ja Valtiontakuukeskus joutuivat lievittämään lamaa suhdannelainoilla ja vakauttamistakauksilla. Niitä roikkuu edelleen nykyisen Finnveran taseessa.
Selvää tarvetta julkiselle rahoitukselle on nyt varsinkin aloittelevilla yrityksillä ja nopeasti kasvavilla teknologiayrityksillä, joilla ei aina ole pankeille kelpaavia vakuuksia.
Huttusen mielestä on perusteltua, että julkisen pääomarahoituksen painopiste on siirtymässä juuri alkuvaiheen yrityksiin, jotka eivät yksityisiä riskisijoittajia sanottavasti kiinnosta.
STT-IA
27.10.2000
