Parlamentti ja tuomioistuin herättävät EU:ssa eniten luottamusta
Euroopan parlamenttiin luotetaan EU-maissa enemmän kuin komissioon, ilmenee torstaina julkistetusta Eurobarometrista. Mielipidemittauksessa on selvitetty viidentoista EU-maan kansalaisten mielikuvaa toimielinten luotettavuudesta.
Koko unionin tasolla parlamenttia piti luotettavana hiukan yli puolet eli 52 prosenttia vastanneista. Toisaalta 28 prosenttia ei parlamenttiin luottanut. Loput eivät osanneet sanoa.
Toiselle sijalle kipusi EY:n tuomioistuin, johon uskoi 46 prosenttia vastaajista. Kaksikymmentäkolme prosenttia epäili Luxemburgissa toimivan tuomioistuimen luotettavuutta.
Komissio nousi kolmannelle sijalle, saaden 45 prosentin luottamuksen. Mutta epäilijöitä oli eniten juuri komission suhteen, sillä vastaajista 30 prosenttia ei pitänyt komissiota luotettavana.
Tulos ehkä johtuu viime vuoden korruptioskandaaleista, joiden takia Jacques Santerin johtama komissio joutui eroamaan.
Suomessa luotettiin eniten Euroopan oikeusasiamieheen - 61 prosenttia piti Jacob Södermanin edustamaa tointa luotettavana. Muissa EU-maissa oikeusasiamies ei noussut kolmen luotetuimman joukkoon.
Keskimäärin oikeusasiamiestä piti luotettavana 29 prosenttia, ei-luotettavana 23 ja loput eivät osanneet sanoa. Toisen sijan suomalaisten arvioissa otti EY:n tuomioistuin, kolmannen parlamentti.
Kotikenttäetua näytti olevan myös Euroopan keskuspankin pääjohtajalla Wim Duisenbergillä. Hänen kotimaassaan Hollannissa EKP:tä piti luotettavana 70 prosenttia vastanneista.
Kahdeksassa EU-maassa luotettiin eniten parlamenttiin. Parlamentti jäi kärkikolmikon ulkopuolelle vain Hollannissa. Kuudessa maassa EY-tuomioistuin on luotetuin toimielin.
Eurobarometri on koottu viidessätoista jäsenmaassa tehdyistä tutkimuksista. Haastattelut tehtiin huhti-toukokuussa, ja joka maassa haastateltiin noin tuhatta vastaajaa.
Laajentuminen ei innosta
Eurobarometrin mukaan EU-kansalaisista vain 27 prosenttia pitää unionin laajentumista tärkeänä tavoitteena.
Vähiten kannatusta saa Turkin liittyminen (30 prosenttia), Maltan liittymistä kannattaa vastanneista 50 prosenttia. Muut hakijamaat sijoittuvat näiden kahden välille.
Turkin liittymistä EU:n jäseneksi vastusti 47 prosenttia vastaajista, Maltaa 26 prosenttia. Norja ja Sveitsi, jotka eivät ole jäsenyysjonossa, saavat yli kahden kolmasosan tuen.
Suomalaisetkin ottaisivat Norjan ja Sveitsin hyvin mielellään EU:n jäseniksi. Varsinaisista hakijoista suomalaisten suosikkeja ovat Viro (69 prosenttia), Unkari (64), Liettua ja Latvia (56), Tshekki (53) ja Puola (52).
Turkki, jonka ehdokkuus tunnustettiin viime joulukuussa Helsingin huippukokouksessa, saa vain 26 prosentin kannatuksen suomalaisilta. Suomalaisista 57 prosenttia vastustaa Turkin EU-jäsenyyttä.
STT-MH
27.10.2000
