Leikkaukset rajumpia Suomessa
Lama lähensi Ruotsia ja Suomea
Lama koetteli Suomea ja Ruotsia hyvin samalla tavalla, mutta siitä selviytymisessä käytettiin erilaisia keinoja.- Kun Suomi turvautui voittopuolisesti leikkauksiin, harrasti Ruotsi tasapuolisesti sekä leikkauksia että veronkorotuksia. Näin sosiaalipolitiikkaan tehdyt leikkaukset olivat Suomessa rajummat kuin Ruotsissa, sanoo tutkija Mikko Kautto Stakesista.
Kautto on selvittänyt Suomen ja Ruotsin hyvinvoinnin kehitystä 1990-luvulla Ruotsin hallituksen asettaman komitean tilauksesta. Kautto havaitsi maiden kehityksessä lukuisia samankaltaisuuksia, mutta myös näkyviä eroja.
Hän päätyi kuitenkin johtopäätökseen, että Ruotsi ja Suomi ovat kulkeneet 1990-luvulla jopa hämmästyttävässä määrin samanlaisia polkuja. Silloinkin, kun keinot olivat erilaisia, lopputuloksena on usein ollut maiden lähentyminen.
Työllisyys putosi yhtä paljon
Kauton mukaan lamavuosien yksityiskohtaisempi tarkastelu vahvisti sen, että Suomessa elettiin talouden ja työttömyyden osalta paljon syvempää kriisiä.
- Yllättävämpää oli havaita, että työllisyys putosi molemmissa maissa kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon. Osin tämän seurauksena Ruotsissa, missä mm. työttömyyskorvaukset ovat suurempia, valtiontalouden alijäämä nousi Suomeakin korkeammalle tasolle.
Yllättävää Kauton mukaan oli myös se, että Ruotsissa julkinen työllisyys putosi paljon rajummin.
Suomi reagoi nopeammin
Budjettien tasapainottaminen vei kummassakin maassa viisi vuotta, mutta keinovalikoima oli erilainen. Suomi reagoi nopeammin ja on myös jatkanut tiukempaa budjettipolitiikkaa myös sen jälkeen, kun tasapainotilaan oli jo päästy.
Ruotsissa reagoitiin myöhemmin, mutta toisaalta leikkaukset lopetettiin aiemmin. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa etuuksien tasoa on vuosikymmenen loppupuolella jo nostettukin.
Erilaisen keinot talouden tasapainottamisessa johtivat siihen, että erot sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuksissa ovat viime vuosina kasvaneet Suomen ja Ruotsin välillä.
Kauton mielestä kansalaisten hyvinvoinnin kehitys ei ole kuitenkaan bkt-kehityksen ja leikkausten peilikuva. Tulonjako kehittyi molemmissa maissa samankaltaisesti ja tuloerot ovat kasvaneet vasta lamavuosien jälkeen.
Kuitenkin toimeentulotukea saavien räjähdysmäinen kasvu antaa Suomen hyvinvoinnin kehityksestä vähemmän mairittelevan kuvan, sanoo Kautto.
Tasoero palveluissa kuroutumassa umpeen
Tulonsiirtoja leikattiin Suomessa Ruotsia kovemmalla kädellä, mutta Ruotsissa palvelut kokivat vielä suurempia mullistuksia kuin Suomessa, arvelee Kautto.
Kautto vertaili tarkemmin vanhuspalveluja sekä lasten päivähoitoa ja sai mielestään yllättäviä tuloksia.
Tasoero näissä palveluissa on Ruotsin hyväksi edelleen erittäin suuri, mutta etenkin vanhuspalveluissa ero oli kuitenkin kuroutumassa umpeen. Erityisesti vanhusten kotipalveluissa kehitys oli molemmissa maissa huolestuttava.
Nuorten asema heikkeni Suomessa
Sosiaaliryhmien ja kotitaloustyyppien väliset tuloerot kehittyivät Ruotsissa jyrkemmin kuin Suomessa.
Esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevat sekä yksinhuoltajat näyttivät Ruotsissa selvemmin viime vuosikymmenen häviäjiltä kuin Suomessa.
Suomessa taas nuorten suhteellinen asema heikkeni enemmän kuin Ruotsissa. Kuitenkin molemmissa maissa sekä yksinhuoltajat että nuoret kasvattivat osuuttaan toimeentulotuen saajina. Tämä osoittaa, että tulojen putoaminen johti myös toimeentulovaikeuksiin.
STT-MH
27.10.2000
