Ei pysty ennustamaan
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla
Mitä tapahtuu, jos Kiina hajoaa? Miltä näyttää Suomen ja Euroopan tulevaisuus, jos EU joutuu sivuraiteelle? Mitkä megatrendit jylläävät muutaman vuoden kuluttua? Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin paneudutaan tulevaisuuden tutkimuksessa, joka auttaa esimerkiksi yrityksiä visioimaan kehitystä ja rakentamaan pitkän aikavälin skenaarioita.
- Tulevaisuuden tutkimus lähtee liikkeelle siitä, ettei tulevaisuutta
voi ennustaa. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoilla ja
teoilla, sanoo kauppat. tri Tarja Meristö.
Hän toimii Institute for
Advanced Management Systems Researchin tutkimusjohtajana
Åbo Akademissa.
Tulevaisuuden tutkimuksen luonteeseen kuuluu vaihtoehtojen
näkeminen pitkällä aikajänteellä. Asioita ei tarkastella vain
budjettivuoden näkemällä tai edes normaalilla 3-5 vuoden
suunnittelujänteellä.
- Vaikka oltaisiin kiinnostuneita ainoastaan talouden
tulevaisuudesta, sitä on lähestyttävä monitieteellisesti,
huomauttaa Tarja Meristö.
On tarkasteltava mm. ihmisten arvoja
ja arvostuksia, teknologian kehitystä, ympäristön sietokykyä ja
poliittista päätöksentekoa.
Yritykset kiinnostuneet kolmessa mielessä
Tulevaisuuden tutkimus kiinnostaa yrityksiä ainakin kolmella
tapaa: kun perustetaan uutta bisnestä, kehitetään vaihtoehtoisia
suunnitelmia pahan päivän varalle tai kun jo alkaa mennä
huonosti.
Viimemainittua tapaa Tarja Meristö pitää vääränä. Kyseessä on
nimenomaan kehittämisen työkalu yrityksille. On oltava aktiivisia
ennakolta tai sitten pystyttävä yllättämään markkinat tuomalla
jotain uutta. Silloin kun jo menee heikosti, tulevat kyseeseen
kriisityökalut.
Tulevaisuuden visiointi on kehittynyt yrityksissä pitkällä aikavälillä.
Amerikkalainen sotateollisuus laati skenaarioita 1960-luvulla siitä,
miten voittaa kylmä sota Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.
Shell puolestaan tuli kuuluisaksi kirjoittamalla öljykriisiskenaariot
1972. Niiden mukaan ei kuitenkaan toimittu, ja seuraavana
vuonna jo oltiin öljykriisin kourissa.
Yritysjohdon on itse osallistuttava prosessiin
Tarja Meristön mielestä yritysjohdon on itse osallistuttava
skenaarioiden suunnitteluprosessiin.
- Eihän siitä mitään tule, jos
joku valmistelee skenaarioita esikunnassa, eikä johtaja ehdi niitä
edes lukea. Tai jos lukee, ottaa sieltä vain sen, mikä tukee hänen
aiempaa ajatteluaan.
Tarja Meristön mukaan suomalaiset yritysjohtajat suhtautuvat
erittäin hyvin mukanaoloon. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että
on olemassa näyttöä hyvin tehdyistä skenaarioista, jotka
kuitenkin ovat kariutuneet siihen, ettei niitä ole käytetty.
Parhaan opin yritysjohdon työskentelytavasta Tarja Meristö sanoo
saaneensa omaa väitöskirjaansa viimeistellessään. Hän
työskenteli tuolloin Rautaruukin strategisessa suunnittelussa.
Skenaario Neuvostoliiton hajoamisesta toteutui
Meristö ja hänen lisensiaattityötä laatinut tutkijansa tekivät
skenaarion myös Neuvostoliiton hajoamisesta.
- Saimme
osaksemme murinaa, että kyllähän teoreettisia vaihtoehtoja
asiasta voidaan kirjoittaa, mutta eihän niillä ole mitään tekemistä
tosielämän kanssa. Aika pian hajoaminen kuitenkin tapahtui.
- En leuhki sillä, että onnistuimme kuvaamaan Neuvostoliiton
hajoamisen. Päätin silloin, etten enää ikinä tee skenaariota
yhdellekään yritykselle niin, ettei johtoryhmä ole koko ajan
työskentelyssä mukana. Jos johto olisi osallistunut, se olisi voinut
arvioida, mihin visio perustui.
Tutkija kiersi laajalti Neuvostoliittoa, teki haastatteluja, ja hänellä
oli sinne paljon hyviä suhteita. Jos yritysjohto olisi käynyt läpi
kaiken materiaalin, skenaariota ei olisi voitu sanoa teoreettiseksi
höpinäksi, huomauttaa Meristö.
Skenaario on kuin tarina ja näytelmän käsikirjoitus
Skenaario sinällään on kuin tarina; se on näytelmän käsikirjoitus,
vaikka sitä käytetäänkin tieteellisessä yhteydessä.
- Se on näytelmä siitä, miltä maailma näyttää, millaiset kulissit
ovat, mikä rooli meillä voi olla ja millaisen roolin me haluamme.
Skenaario kertoo myös vastanäyttelijöistä ja siitä, ketkä voivat
heittää paskaa katsomosta, niin että näytelmä keskeytyy.
- Aina on
mietittävä ei ainoastaan sitä, kuka tässä menestyy vaan myös
sitä, kenellä on menetettävää eli kenellä olisi syytä sabotoida.
Skenaariotyöskentelyssä panostetaan Tarja Meristön mukaan
tekijöihin, joita pidetään varmoina, niihin, jotka ovat
todennäköisiä ja niihin, jotka ovat megatrendejä. Puhutaan myös
epävarmuuksista, villeistä korteista ja tabuista.
Tarja Meristö on itse osallistunut yli 300 yrityksen
skenaariotyöskentelyyn.
- Tabut ovat mielenkiintoinen asia.
Johtoryhmässä aistii kyllä, että myös se on mielenkiintoista, mikä
jätetään sanomatta. Skenaarioon ne on joka tapauksessa
selvitettävä.
- On meidän korviemme välissä, onko tulevaisuus uhka vai
mahdollisuus. Se, mikä näyttää uhalta, on uhka vain suhteessa
meidän nykyiseen toimintatapaamme, kiteyttää yritysfuturologi
Tarja Meristö.
Ryhtyessäsi syömään hunajaa olet jo sulkenut pois muut mahdollisuudet
Yritysfuturologi Tarja Meristön pukua somistaa rintaneula, jossa
komeilee Nalle Puh visiosateenvarjoineen. Se on saatu ystävältä
väittäjäislahjaksi.
Nalle Puh -faniksi tunnustautuva tutkija luki lapsena aikuisten
kirjoja. Liikuttavaan pikku karhuun ja tämän filosofiseen
ajatteluun hän perehtyi 20-vuotiaana.
Kysymykseen, mikä on hyvää tässä elämässä tai mistä hän pitää
eniten, Nalle Puh vastaa näin:
- Vaikka Hunajan syöminen on todella mukavaa, sitä ennen on
hetki, joka on vielä parempi.
- Tutkijan työssä ovat tuollaisena hetkenä kaikki mahdollisuudet
edelleen auki, et ole lyönyt mitään kiinni, sanoo Tarja Meristö. - Koko maailma on avoinna. Kun ryhdyt syömään hunajaa, silloin olet sulkenut pois muut mahdollisuudet. Syöt vain hunajaa.
Tutkijalla on edessään mahdollisuuksien kirjo. - Jo pelkästään sen
takia, ettei jättäisi mahdollisuuksia käyttämättä, voi jopa jättää
hunajan syömättä. Olen tehnyt niin monta kertaa, huomauttaa
Tarja Meristö.
- Joskus käy niin, että mitä enemmän ajattelee, sitä vähemmän on
todellista vastausta olemassa, filosofoi Nalle Puh.
- Näinhän se aina onkin, Tarja Meristö sanoa heläyttää.
- Mitä
enemmän ajattelee, sen vähemmän tulee vastauksia, mutta sitä
enemmän kysymyksiä. Se on mielestäni hyvä elämänasenne. Hyvä
tulevaisuuden tutkija ei anna vastauksia, hän herättää
kysymyksiä.
Tarja Meristön väitöskirja Skenaariotyöskentely yrityksen
johtamisessa ilmestyi vuonna 1991. Sen mottona on: Nalle Puh
pakersi Taon.
- Kyllä se enemmän liittyy Nalle Puhiin kuin
taolaisuuteen, tutkija sanoo. - Hyvässä elämänfilosofiassa täytyy
olla jotain sellaista, jota ei koskaan saavuteta. Jos sen saavutat,
voit jo viettää omat hautajaisesi.
Pakersi on Tarja Meristön mielestä kuvaava sana sille, että myös
itse on oltava valmis tekemään jonkin asian puolesta.
Tarja Meristö asuu perheineen Paraisten Bollbölessä.
Kuusivuotias, Kiinasta vuoden ikäisenä noudettu tytär Margit
seikkailee läheisessä metsässä Nalle Puhin ja tämän ystävien
kanssa.
STT-IKK
27.10.2000
Talous -sivulle
|