Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ei pysty ennustamaan

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla



Mitä tapahtuu, jos Kiina hajoaa? Miltä näyttää Suomen ja Euroopan tulevaisuus, jos EU joutuu sivuraiteelle? Mitkä megatrendit jylläävät muutaman vuoden kuluttua? Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin paneudutaan tulevaisuuden tutkimuksessa, joka auttaa esimerkiksi yrityksiä visioimaan kehitystä ja rakentamaan pitkän aikavälin skenaarioita.


- Tulevaisuuden tutkimus lähtee liikkeelle siitä, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla, sanoo kauppat. tri Tarja Meristö.

Hän toimii Institute for Advanced Management Systems Researchin tutkimusjohtajana Åbo Akademissa.

Tulevaisuuden tutkimuksen luonteeseen kuuluu vaihtoehtojen näkeminen pitkällä aikajänteellä. Asioita ei tarkastella vain budjettivuoden näkemällä tai edes normaalilla 3-5 vuoden suunnittelujänteellä.

- Vaikka oltaisiin kiinnostuneita ainoastaan talouden tulevaisuudesta, sitä on lähestyttävä monitieteellisesti, huomauttaa Tarja Meristö.

On tarkasteltava mm. ihmisten arvoja ja arvostuksia, teknologian kehitystä, ympäristön sietokykyä ja poliittista päätöksentekoa.


Yritykset kiinnostuneet kolmessa mielessä

Tulevaisuuden tutkimus kiinnostaa yrityksiä ainakin kolmella tapaa: kun perustetaan uutta bisnestä, kehitetään vaihtoehtoisia suunnitelmia pahan päivän varalle tai kun jo alkaa mennä huonosti.

Viimemainittua tapaa Tarja Meristö pitää vääränä. Kyseessä on nimenomaan kehittämisen työkalu yrityksille. On oltava aktiivisia ennakolta tai sitten pystyttävä yllättämään markkinat tuomalla jotain uutta. Silloin kun jo menee heikosti, tulevat kyseeseen kriisityökalut.

Tulevaisuuden visiointi on kehittynyt yrityksissä pitkällä aikavälillä. Amerikkalainen sotateollisuus laati skenaarioita 1960-luvulla siitä, miten voittaa kylmä sota Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.

Shell puolestaan tuli kuuluisaksi kirjoittamalla öljykriisiskenaariot 1972. Niiden mukaan ei kuitenkaan toimittu, ja seuraavana vuonna jo oltiin öljykriisin kourissa.


Yritysjohdon on itse osallistuttava prosessiin

Tarja Meristön mielestä yritysjohdon on itse osallistuttava skenaarioiden suunnitteluprosessiin.
- Eihän siitä mitään tule, jos joku valmistelee skenaarioita esikunnassa, eikä johtaja ehdi niitä edes lukea. Tai jos lukee, ottaa sieltä vain sen, mikä tukee hänen aiempaa ajatteluaan.

Tarja Meristön mukaan suomalaiset yritysjohtajat suhtautuvat erittäin hyvin mukanaoloon. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että on olemassa näyttöä hyvin tehdyistä skenaarioista, jotka kuitenkin ovat kariutuneet siihen, ettei niitä ole käytetty.

Parhaan opin yritysjohdon työskentelytavasta Tarja Meristö sanoo saaneensa omaa väitöskirjaansa viimeistellessään. Hän työskenteli tuolloin Rautaruukin strategisessa suunnittelussa.


Skenaario Neuvostoliiton hajoamisesta toteutui

Meristö ja hänen lisensiaattityötä laatinut tutkijansa tekivät skenaarion myös Neuvostoliiton hajoamisesta.

- Saimme osaksemme murinaa, että kyllähän teoreettisia vaihtoehtoja asiasta voidaan kirjoittaa, mutta eihän niillä ole mitään tekemistä tosielämän kanssa. Aika pian hajoaminen kuitenkin tapahtui.

- En leuhki sillä, että onnistuimme kuvaamaan Neuvostoliiton hajoamisen. Päätin silloin, etten enää ikinä tee skenaariota yhdellekään yritykselle niin, ettei johtoryhmä ole koko ajan työskentelyssä mukana. Jos johto olisi osallistunut, se olisi voinut arvioida, mihin visio perustui.

Tutkija kiersi laajalti Neuvostoliittoa, teki haastatteluja, ja hänellä oli sinne paljon hyviä suhteita. Jos yritysjohto olisi käynyt läpi kaiken materiaalin, skenaariota ei olisi voitu sanoa teoreettiseksi höpinäksi, huomauttaa Meristö.


Skenaario on kuin tarina ja näytelmän käsikirjoitus

Skenaario sinällään on kuin tarina; se on näytelmän käsikirjoitus, vaikka sitä käytetäänkin tieteellisessä yhteydessä.

- Se on näytelmä siitä, miltä maailma näyttää, millaiset kulissit ovat, mikä rooli meillä voi olla ja millaisen roolin me haluamme. Skenaario kertoo myös vastanäyttelijöistä ja siitä, ketkä voivat heittää paskaa katsomosta, niin että näytelmä keskeytyy.

- Aina on mietittävä ei ainoastaan sitä, kuka tässä menestyy vaan myös sitä, kenellä on menetettävää eli kenellä olisi syytä sabotoida.

Skenaariotyöskentelyssä panostetaan Tarja Meristön mukaan tekijöihin, joita pidetään varmoina, niihin, jotka ovat todennäköisiä ja niihin, jotka ovat megatrendejä. Puhutaan myös epävarmuuksista, villeistä korteista ja tabuista.

Tarja Meristö on itse osallistunut yli 300 yrityksen skenaariotyöskentelyyn.
- Tabut ovat mielenkiintoinen asia. Johtoryhmässä aistii kyllä, että myös se on mielenkiintoista, mikä jätetään sanomatta. Skenaarioon ne on joka tapauksessa selvitettävä.

- On meidän korviemme välissä, onko tulevaisuus uhka vai mahdollisuus. Se, mikä näyttää uhalta, on uhka vain suhteessa meidän nykyiseen toimintatapaamme, kiteyttää yritysfuturologi Tarja Meristö.


Ryhtyessäsi syömään hunajaa olet jo sulkenut pois muut mahdollisuudet

Yritysfuturologi Tarja Meristön pukua somistaa rintaneula, jossa komeilee Nalle Puh visiosateenvarjoineen. Se on saatu ystävältä väittäjäislahjaksi.

Nalle Puh -faniksi tunnustautuva tutkija luki lapsena aikuisten kirjoja. Liikuttavaan pikku karhuun ja tämän filosofiseen ajatteluun hän perehtyi 20-vuotiaana.

Kysymykseen, mikä on hyvää tässä elämässä tai mistä hän pitää eniten, Nalle Puh vastaa näin:

- Vaikka Hunajan syöminen on todella mukavaa, sitä ennen on hetki, joka on vielä parempi.

- Tutkijan työssä ovat tuollaisena hetkenä kaikki mahdollisuudet edelleen auki, et ole lyönyt mitään kiinni, sanoo Tarja Meristö.
- Koko maailma on avoinna. Kun ryhdyt syömään hunajaa, silloin olet sulkenut pois muut mahdollisuudet. Syöt vain hunajaa.

Tutkijalla on edessään mahdollisuuksien kirjo.
- Jo pelkästään sen takia, ettei jättäisi mahdollisuuksia käyttämättä, voi jopa jättää hunajan syömättä. Olen tehnyt niin monta kertaa, huomauttaa Tarja Meristö.

- Joskus käy niin, että mitä enemmän ajattelee, sitä vähemmän on todellista vastausta olemassa, filosofoi Nalle Puh.

- Näinhän se aina onkin, Tarja Meristö sanoa heläyttää.
- Mitä enemmän ajattelee, sen vähemmän tulee vastauksia, mutta sitä enemmän kysymyksiä. Se on mielestäni hyvä elämänasenne. Hyvä tulevaisuuden tutkija ei anna vastauksia, hän herättää kysymyksiä.

Tarja Meristön väitöskirja Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa ilmestyi vuonna 1991. Sen mottona on: Nalle Puh pakersi Taon.

- Kyllä se enemmän liittyy Nalle Puhiin kuin taolaisuuteen, tutkija sanoo.
- Hyvässä elämänfilosofiassa täytyy olla jotain sellaista, jota ei koskaan saavuteta. Jos sen saavutat, voit jo viettää omat hautajaisesi.

Pakersi on Tarja Meristön mielestä kuvaava sana sille, että myös itse on oltava valmis tekemään jonkin asian puolesta.

Tarja Meristö asuu perheineen Paraisten Bollbölessä. Kuusivuotias, Kiinasta vuoden ikäisenä noudettu tytär Margit seikkailee läheisessä metsässä Nalle Puhin ja tämän ystävien kanssa.

STT-IKK
27.10.2000


Talous -sivulle