Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Holkeri: Nälkä ja väkivalta ovat kumppaneita



YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan Harri Holkerin työhuoneen ikkunasta avautuu upea näköala syksyiselle East Riverille.
- Siitä ei saa kylläkään nauttia, sillä turvallisuussyistä verhot on pidettävä aina edessä, huomauttaa Holkeri.


Valtioneuvos Harri Holkeri (kok.) on istunut kohta kaksi kuukautta yleiskokouksen puheenjohtajan pallilla. Takana on rankka viikko, johon on sisältynyt mm. Lähi-idän kriisikokouksen vetäminen.

Holkeri on tyytyväinen siihen, että yleiskokouksessa hyväksytty päätöslauselma oli sävyltään maltillisempi kuin Genevessä äänestetty ihmisoikeuskomission päätöslauselma.
- Tilanne ei ollut kuitenkaan päätöslauselmilla rauhoitettavissa, kuittaa Holkeri.

Hän muistuttaa siitä, että YK:n yleiskokous on foorumi, jossa ilmaistaan maailman mielipide.
- Mitään ei voida tehdä, ennenkuin jäsenmaat ryhtyvät itse toteuttamaan päätöksiä, hän painottaa.


Rauhanturvauudistus on haaste

Harri Holkeri huomauttaa edelleen, että aseellisten selkkausten luonne on muuttunut. Enää ei ole kyseessä vain kahden maan välinen vihanpito, vaan yhä useammin myös valtioiden sisäinen konflikti.

- YK ja turvallisuusneuvosto ovat tuolloin valtavien vaikeuksien edessä: millä oikeuksilla ja valtuuksilla puututaan maiden sisäisiin asioihin. Nämä asiat ovat muuttuneet aina vain vaikeammiksi, miettii Holkeri.

Rauhanturvatoiminnan kehittäminen on melkoinen haaste. Miten toimintavalmiuksia voitaisiin lisätä ja toimintaperiaatteita voitaisiin täsmentää?

- Jos on päätetty, että ollaan toimintavalmiina, niin siihen pitää olla myös resurssit, muistuttaa puheenjohtaja Holkeri.

Jos käytetään sotilaallista voimaa, niin joukkojen täytyy hänen mukaansa koostua ammattitaitoisesta, koulutetusta väestä ja niiden on oltava tehtävänsä tasolla.
- Mikä hyvänsä muukalaislegioona ei voi tulla kysymykseen, huomauttaa Holkeri.

Usein on kyse myös rauhan rakentamisesta, kuten parhaillaan Itä-Timorissa. Siellä koko yhteiskuntaa rakennetaan uudelleen YK:n tuella. Holkeri muistuttaakin, että tämä on rauhanturvatoiminnan yksi puoli.


Turvallisuusneuvosto ei muutu lähiaikoina

Turvallisuusneuvoston uudistamisesta on puhuttu jo seitsemän vuotta ja työtä jatketaan edelleen. Mitään uutta ja ratkaisevaa ei Holkerin mukaan ole kuitenkaan näköpiirissä, ellei osapuolia saada puhumaan arasta asiasta ja liikkumaan vähin erin eteenpäin.

Holkerilla ei ole omien sanojensa mukaan asiasta ruusunpunaisia unelmia.
- En usko, että minun aikanani päästään mihinkään lopputulokseen, hän sanoo.

Holkeri miettii myös väitteitä, joiden mukaan Yhdistyneiden Kansakuntien toiminta olisi erittäin kallista puuhaa.

Varsinkin monet toimintaan nihkeästi suhtautuvat amerikkalaiset ajattelevat niin. Holkerin laskelmien mukaan YK:n budjetti on pienempi - rauhanturvatoiminta poislaskettuna - kuin Helsingin kaupungin.

New Yorkin kaupungin palo- ja pelastustoimintaan menee hänen mukaansa enemmän rahaa kuin YK:n perustoimintojen pyörittämiseen.

Holkeri muistuttaa kuitenkin, että YK:ssa ja sen hallinnossa on kehittämistä. Järjestö luotiin 55 vuotta sitten ja maapallon väkiluku oli silloin jotakuinkin puolet nykyisestä. Samoin jäsenmaiden luku on paisunut huomattavasti.

Enää ei Holkerin mukaan ole kysymys ainoastaan maailmanrauhan ylläpitämisestä, niinkuin toisen maailmansodan jälkeen. Nyt pitää myös paneutua ihmisoikeuksiin ja kehitysohjelmiin.
- Nälkä ja väkivalta ovat kumppaneita, miettii Holkeri.


Näkökulma muuttunut

- Monet asiat näyttävät nyt toisenlaisilta, kuin kymmenen vuotta sitten. On helppo luetella ongelmia, mutta kun pitäisi esittää luettelo asioista, joilla näitä ongelmia ryhdyttäisiin poistamaan, niin alkaa kieli kangistua, pohtii Holkeri.

Holkerin mukaan pelkkä ongelmien tiedostaminen ei riitä, vaikka sekin on toki tärkeää. Hänen mukaansa käytännön ratkaisuihin johdattaminen on hänen nykyisessä asemassaan tärkeintä.

- Tulee väkisinkin kysyneeksi itseltään, onko tehty riittävästi, onko osattu riittävästi. Tässä tulee joko kyynikoksi tai perusteettomaksi optimistiksi.

Itse Holkeri ei tunnustaudu kummaksikaan, hän sanoo olevansa käytännönläheinen johtaja, joka miettii, ovatko kaikki olemassaolevat mahdollisuudet käytetty hyväksi.
- Kyynikkoa varten tämä homma ei ole, hän vakuuttaa.

Holkeri sanoo rentoutuvansa New Yorkissa pelaamalla golfia ja tekemällä pitkiä kävelylenkkejä. Hän on saanut kuitenkin tottua näkyvän toimensa varjopuoleen: Holkeria seuraa turvamies joka paikkaan, myös golf-kentälle.

Holkeri sanoo, että hän on koettanut tottua välttämättömään pahaan ja että turvamiehen hiihtotaitoa ei ole vielä testattu. Se kuitenkin saattaa olla pian edessä.

STT-IA
27.10.2000


Ulkomaat -sivulle