Alkoholimaksavauriolle altistava geeni löytynyt
Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet geenimuodon, joka altistaa ihmisiä alkoholimaksavauriolle. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan geenimuodon omaavilla ihmisillä on noin nelinkertainen riski sairastua alkoholimaksakirroosiin. Geeni lisää myös alkoholimaksatulehduksen riskiä.Laitoksen tutkimusryhmään kuuluvan Harri Järveläisen mukaan noin 17 prosenttia suomalaisista kantaa geenimuotoa elimistössään. Geeni voimistaa suolistobakteeriperäisen endotoksiinin aiheuttamia maksatulehduksia. Geenimuoto altistaa ihmisen maksatulehduksille ja lopulta myös palautumattomalle maksavauriolle, maksakirroosille.
Alkoholimaksavaurion synty on kuitenkin monien tekijöiden summa, ja altistavia geenejä arvellaan olevan useita. Geenilöytö ei selitä alkoholimaksavaurion alttiutta kokonaisuudessaan. Geeni on silti tähän asti tutkituista geeneistä selvimmin maksavaurioon liittyvä.
CD14-geeniä voidaankin käyttää määriteltäessä ihmisen suhteellista riskiä alkoholimaksavaurioon. Merkittävintä löydössä on Harri Järveläisen mielestä se, että geenilöytö vahvistaa käsitystä suoliston bakteerien merkittävästä osuudesta alkoholimaksavaurion synnyssä.
Alkoholi rasvoittaa maksan
Alkoholinkäyttö rasvoittaa maksasolut ja altistaa ne helposti vaurioille. Maksavaurioiden syntyyn vaikuttavat alkoholin lisäksi ravinnon rasva-aineet. Monityydyttymättömät rasvahapot edistävät maksavaurioita. Tyydyttyneet rasvat toisaalta voivat jopa suojata maksavaurioilta.
Keskimäärin maksakirroosin synty edellyttää 15-20 vuotta jatkunutta alkoholin suurkulutusta. Toisaalta altistavan geenin omaavat ihmiset voivat sairastua muuta väestöä nopeammin. Vauriot eivät kuitenkaan lisäänny lineaarisesti alkoholin määrän mukaan.
- Joissakin tutkimuksissa alkoholinkulutuksen riskiraja-arvo on ollut niinkin alhainen kuin 3-4 keskiolutta päivässä, kertoo Harri Järveläinen.
Maksa voi rasvoittua lievästi jo viikonlopun kestävän ankaran alkoholinkulutuksen jälkeen. Jos alkoholinkulutus keskeytetään, maksan tilanne palautuu entiselleen. Maksan rasvoittuminen on kuitenkin uusiutuvaa.
Maksakirroosiin sairastuu eri tutkimusten mukaan arviolta 15-25 prosenttia alkoholisteista. Jotkut voivat sairastua jo muutaman vuoden alkoholinkäytön jälkeen. Naiset saavat maksavaurioita miehiä helpommin.
Hiilihydraatit tarpeellisia
Järveläisen väitöskirjatutkimus osoittaa hiilihydraattivajauksen lisäävän maksan herkkyyttä vaurioitumiselle. Alkoholinkäyttö yhdessä niukan hiilihydraattien saannin kanssa onkin maksalle varsin tuhoisa yhdistelmä. Hiilihydraattien saanti onkin syytä varmistaa alkoholin kulutuksen, mahdollisesti myös rasvamaksan hoidon aikana.
Tuoreen italialaisen tutkimuksen mukaan aterialla nautittu alkoholi ei aiheuta yhtä suurta maksavaurion riskiä kuin ilman ruokaa nautittu alkoholi. Hiilihydraattien nauttiminen ei kuitenkaan suojaa maksaa vaurioilta.
Järveläisen väitöskirjatutkimus perustuu rotille tehtyihin kokeisiin. Geenitutkimukset perustuvat runsaan 400 henkilön ruumiinavausaineistoon. Suurin osa henkilöistä kuului alkoholin suurkuluttajiin. Aineisto on kerätty Tampereen yliopiston professorin Pekka Karhusen tutkimusryhmässä.
Eläinlääketieteen lisensiaatti Harri Järveläisen väitöskirja Inflammatory responses in alcoholic liver disease tarkastettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa viime viikon lauantaina.
STT-IKK
27.10.2000
