KKK: Euroopan talouspoliittista yhteistyötä vahvistettava
Jotta talouspoliittinen luottamus euroalueeseen vahvistuisi, EU-tason instituutioiden, jäsenmaiden hallitusten ja Euroopan keskuspankin työtä on koordinoitava nykyistä tehokkaammin, sanoo Keskuskauppakamarin ekonomisti Jukka Kero.
Keron mukaan ongelmallista on, että koordinaatiolta puuttuu "hyvinä aikoina" toimiva väline. Kasvu- ja
vakaussopimus on rakennettu toimimaan "huonoina aikoina".
Euroopan keskuspankin ja eurovaluutan ongelma on hänen mukaansa myös tiedotuksellinen.
- Asioita kommentoi edelleen liian moni osapuoli ja usein ristiriitaisesti, Kero kritisoi.
Euroalueen finanssipolitiikka on kevenemässä vuonna 2001. Monet euroalueen maat aikovat muuttaa
verotuksensa rakenteita ja keventää verotustaan. Kevennykset rahoitetaan talouskasvun ja kertaluonteisten tulojen
avulla. Veronkevennyksien lisäksi monissa EU:n jäsenmaissa valtion menoja ollaan lisäämässä.
Keskuskauppakamarin mielestä euroalueella toteutettavat verouudistukset ovat välttämättömiä. Euroalueen
maiden olisi kuitenkin harkittava erityisen tarkkaan, miten mitoittaa tulevien vuosien julkiset menot.
- Kertaluonteisia ja suhdannehuipun mukanaan tuomia varoja ei tulisi budjetoida pysyviksi menoiksi. Euroalueen
julkinen talous ei ole vielä rakenteellisesti
tasapainossa, Kero toteaa.
Linjaukset ristiriidassa jäsenmaiden UMTS-rahastuksen
kanssa
Jäsenmaiden toisistaan poikkeavat tavat myöntää teletoiminnan lisenssejä viittaavat Keron mukaan siihen, että
koordinaatio finanssipolitiikan, teollisuuspolitiikan ja kilpailupolitiikan välillä on vielä riittämätöntä.
- Finanssipoliittiset näkökohdat ovat hallinneet lupien myöntämistä.
Erilaiset käytännöt saattavat KKK:n mukaan häiritä sisämarkkinoiden toimintaa.
- Korkeat lupamaksut rasittavat teletoimialan kannattavuutta ja voivat hidastaa teknistä kehitystä, mikä saattaa
vakavasti horjuttaa Euroopan teknologista johtoasemaa langattomassa viestinnässä, Kero analysoi.
Keskuskauppakamarin mielestä EU-tasolla olisi pohdittava yhteisten pelisääntöjen tarpeellisuutta vastaisen
varalle.
- UMTS-toimiluvilla rahastus on esimerkki siitä, miten EU-tason päätökset (Lissabonin kokouksen tavoitteet) ja
kansalliset politiikat voivat sotia toisiaan vastaan.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä edelleen
käyttökelpoinen
Saksa luopuu verouudistuksensa yhteydessä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Saksa siis palaa takaisin yhtiön
jakaman voiton kahdenkertaiseen verotukseen, jolloin osingoista verotetaan puolet saajansa tuloina ilman, että
yhtiön voitostaan jo maksamaa veroa hyvitetään osingonsaajan verotuksessa edes osittain.
Saksan päätös luopua yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä ei tarkoita sitä, että Suomen olisi tehtävä samoin, Kero
huomauttaa.
- Järjestelmä on toiminut Suomessa erinomaisesti ja vaikuttanut myönteisesti yritysten omavaraisuusasteen
parantumiseen. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on edelleen voimassa useassa EU:n jäsenmaassa, esimerkiksi
Ranskassa, Englannissa ja Italiassa.
Euroalueen taloustilanne edelleen hyvä
Euroalueen taloustilanne on edelleen hyvä. Talouskasvu on yltänyt miltei neljään prosenttiin, yritysten kannattavuus
on hyvä ja työttömyys alenee.
- Suhdannehuippu on kuitenkin taittumassa öljyn hinnan voimakkaan nousun ja maailmantalouden epävarmuuksien
takia. Inflaation kiihtyminen vaarantaa talouskasvun vakaan kehityksen, Kero muistuttaa.
Euroalueen rahapolitiikka tukee edelleen talouskasvua. Euroopan keskuspankin koronnostot ovat lievästi
nostaneet reaalikorkoa, mutta euron jatkuva heikkeneminen keventää rahapolitiikan kokonaisotetta.
Euron kurssi kääntyi uuteen laskukierteeseen touko-kesäkuisen lyhyen elpymisjakson jälkeen. Euron heikkous
johtuu Keron mukaan Yhdysvaltojen Eurooppaa voimakkaammasta kasvusta, Yhdysvaltojen korkeammasta
korkotasosta ja euroalueen talouspolitiikkaan kohdistuvasta epäluottamuksesta.
- Sijoittajien rahavirrat suuntautuvat edelleen Yhdysvaltoihin huolimatta siitä, että maan talouden velkakierre
syvenee. Euroalueen talouden USA:ta parempi tasapaino ei ole yksin vakuuttanut sijoittajia, hän sanoo.
IA
27.10.2000
Talous -sivulle
|