Thacin sota, Rugovan rauha

Verkkouutiset

Thacin sota, Rugovan rauha

Kosovon kunnallisvaaleissa on käytännössä vain yksi teema: maakunnan itsenäistyminen - vaikka vaaleissa ei päätetäkään siitä. Keskenään riitaisimmatkin albaanipuolueet ovat yksimielisiä pesäerosta serbien kanssa.

YK:n lauantaina järjestämiin vaaleihin osallistuu 19 puoluetta sekä yksi kuuden puolueen ja yksi kahden puolueen vaaliliitto.

Vaaleissa valitaan hallinto Kosovon 30 kunnalle. Kosovon serbipuolueet eivät osallistu vaaleihin. Äänioikeutettuja on noin miljoona.

Vaaleissa mittauttavat valtansa Kosovon kaksi voimahahmoa: lakkautetun Kosovon vapautusarmeijan UCK:n entinen nokkamies ja nykyisen demokraattisen puolueen (PDK) johtaja Hashim Thaci sekä väkivallan vastaisuudestaan tunnettu "varjopresidentti" Ibrahim Rugova.

Rugovan linjalle povataan voittoa

Tarkkailijat ja diplomaatit uskovat, että Kosovon albaanit ovat antaneet Rugovalle anteeksi sen, että tämä tapasi presidentti Slobodan Milosevicin NATO:n pommittaessa Jugoslaviaa keväällä 1999.

Monet uskovat, että Rugovan perhe oli kotiarestissa, eikä presidentillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua televisioituun kädenpuristukseen Milosevicin kanssa.

Rugova on enemmän kirjallisuuden professori kuin itsenäisyystaistelua johtava sankari. Hänen keinonsa itsenäisyyteen on sitkeä painostus.

Rugovan johtama Kosovon demokraattinen liitto (LDK) on yhä Kosovon suurin puolue, ja EU:n tekemän mielipidemittauksen mukaan se voittaa kunnallisvaalit varsinkin kaupungeissa.

Thacin yllä useita varjoja

Sotasankari Hashim Thacin otteet vaalitaistelussa ovat olleet kovempia. Useita Rugovan lähiliittolaisia on pahoinpidelty ja kaksi on surmattu viime kesänä alkaneissa väkivaltaisuuksissa.

Kaikki jäljet eivät kuitenkaan johda PDK:n kannattajiin vaan liikkeellä on ollut muitakin sodan radikalisoimia albaanien ääriryhmiä.

Thacin kannatuksen arvellaan olevan vahva varsinkin UCK:n synnyinkylissä. Nuorekkaan, tyylikkäissä ulstereissaan viilettävän Thacin ylle on kuitenkin langennut varjoja. Yhden niistä heitti Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin, joka on alkanut tutkia myös UCK:n toimia serbisiviilejä vastaan.

Tuomioistuimen uskotaan selvittävän mm. Kleckan kylässä tehtyä joukkomurhaa, jossa 22 serbisiviilin ruumiit löydettiin kylän kalkkipolttouunista. Kleckan tapaus on yhdistetty Thaciin, joka toimi sodan aikana UCK:n poliittisena johtajana.

Albaaneja huolestuttavat myös politiikan ja talouden mafiamaiset otteet, joilla arvellaan olevan suorat kytkennät entisiin UCK-piireihin.

* * *

Kosovo

Hajonneen Jugoslavian köyhin maakunta, jolla oli marsalkka Titon kaudella laaja autonomia vuoteen 1989 asti

Asukasluku ennen 1998-99 sotaa runsaat 2 miljoonaa, joista 85-90 prosenttia etnisiä albaaneja, loput serbejä, romaneja, turkkilaisia, bosnialaisia ja montenegrolaisia

Albaanit kutsuvat maakuntaa (10 887 neliökilometriä) Kosovaksi, serbit Kosovo-Metohijaksi (metoh = kirkkotila, tarkoittaen serbikuninkaiden perustamia kirkkoja ja luostareita)

Menetettyään autonomiansa albaanit eristäytyivät serbeistä ja rakensivat oman varjohallinnon, presidentiksi valittiin Ibrahim Rugova vuonna 1992 ja uudelleen 1998

Vuonna 1998 Serbien väkivalta paheni maakunnassa, Kosovon vapautusarmeija UCK alkoi toimia ja NATO uhkasi ilmaiskuilla

Vuonna 1999 Jugoslavia ryhtyi sotatoimiin Kosovossa, NATO pommitti Kosovoa ja Jugoslaviaa, serbit karkottivat satojatuhansia albaaneja Kosovosta

Kesäkuussa 1999 Jugoslavian armeija vetäytyi Kosovosta, tilalle tulivat NATO-johtoiset rauhanturvajoukot, YK otti maakunnan väliaikaiseen hallintoonsa, UCK lakkautettiin

Valtaosa albaaneista on palannut, noin 170 000 Kosovon serbiä on nyt pakosalla.

STT-IA
27.10.2000

Ulkomaat -sivulle