SAK tavoittelee kolmen prosentin kasvua palkansaajien ostovoimaan
SAK:n hallitus vahvisti tiistaisessa kokouksessaan järjestön ostovoimatavoitteet käynnissä olevalle
tulokierrokselle. SAK:n tavoitteena on vakaan taloudellisen kasvun, myönteisen reaaliansiokehityksen sekä
työllisyyden tukeminen.
SAK painottaisi korotukset nimenomaan
pieni- ja keskituloisille, jolloin myös myönteiset seurausvaikutukset kotimaiseen kysyntään
ja työllisyyteen ovat suurimmat.
Tulopoliittisen selvitystoimikunnan laskelmat osoittavat, että palkansaajien ostovoiman
kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Palkkojen osuus kansantuotteesta on ennätyksellisen
alhaalla samalla kun yritysten kilpailukyky erinomainen ja tulosnäkymät hyvät, SAK:n hallitus toteaa.
- Tämän
vuoden huono ostovoimakehitys ja samaan aikaan yritysten hyvä kannattavuus antaa
perusteet SAK:lle tavoitella tällä sopimuskierroksella hiukan suurempia korotuksia kuin
edellisellä tupokierroksella vuonna 1997.
Maltillisen korotustason perustana on indeksiehto, jolla voidaan rauhoittaa
inflaatio-odotuksia ja varautua ennakoimattomiin taloudellisiin muutoksiin. SAK:n hallitus
edellytti, että palkkaratkaisuun indeksiehdon ohella sisällytetään myös
ansiokehityslauseke.
SAK:n tavoitteena on kahden vuoden sopimuskauden aikana noin kolmen prosentin
vuotuinen ostovoiman kasvu. Vuonna 2001 ostovoima kasvaisi noin 3,5 prosenttia ja
vuonna 2002 noin kolme prosenttia.
Ensimmäisenä vuonna huomattava osa ostovoiman kasvusta syntyy jo päätettyjen
verokevennysten kautta. Toisena vuonna palkkaratkaisun osuus ostovoiman kasvusta olisi
suurempi. Ensimmäinen palkankorotus tulisi voimaan 1.1.2001, toinen vuoden 2002 alussa.
SAK:n tavoittelee 330 markan yleiskorotusta kuukausipalkkoihin ja kahden markan
korotusta tuntipalkkoihin vuosina 2001 ja 2002.
Vuonna 2001 palkkaratkaisuun sisältyisi
lisäksi 0,7 prosentin liittoerä sekä 0,4 prosentin tasa-arvoerä, joiden käytöstä sovittaisiin
alakohtaisesti.
Tasa-arvoerän määrittelyssä huomioitaisiin alan matalapalkkaisuus ja
naisvaltaisuus, jolloin naisvaltaisella matalapalkka-alalla sen vaikutus voisi olla lähellä
prosenttia.
Vuonna 2002 liittoerän vaikutus olisi keskimäärin 0,4 prosenttia. SAK on lisäksi lähtenyt
siitä, että koko vuodelle 2002 kaavailtu verokevennyspotti käytettäisiin
inflaatiotarkistuksen ohella työmatkakulujen 3000 markan omavastuuosuuden
poistamiseen.
Sopimuskorotusten kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi ensi vuonna noin 3,8
prosenttia ja vuonna 2002 noin kolme prosenttia.
Yhteensä SAK:n tavoittelema palkka- ja veroratkaisu toisi ensi vuonna 11 000 markan
kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon noin 411 markkaa kuukaudessa.
SAK:laisen
perheen käteen jäävä tulo kasvaisi ensi vuonna keskimäärin noin 887 markalla
kuukaudessa, SAK laskee.
Vuonna 2002 vastaavilla 11 000 markan kuukausituloilla käteen jäävä tulo kasvaisi noin
352 markalla kuukaudessa. SAK:laisessa keskivertoperheessä kulutukseen jäisi lisää noin
708 markkaa kuukaudessa.
IA
27.10.2000
Politiikka -sivulle
|