Syvä luottamuspula vaikeuttaa rauhan rakentamista Sudaniin
Vuosikymmeniä jatkuneen sotimisen synnyttämä luottamuspula hidastaa yrityksiä lopettaa Sudania lähes koko sen itsenäisyyden ajan riivannut sisällissota.Mutta taisteluiden jatkuessa jatkuvat myös neuvottelut ratkaisun löytämiseksi, vakuutti Sudanin varaulkoministeri, piispa Gabriel Roric tiistaina Helsingissä.
Hallituksen ja Etelä-Sudanin kapinallisten kanssa liittoutuneen opposition neuvottelut jatkuvat lähiaikoina, ja vielä joulukuussa Sudanissa on tarkoitus järjestää parlamentti- ja presidentinvaalit monipuoluepohjalta.
Roricin mukaan Sudanin nykyinen hallitus on valmis siihen, että Etelä-Sudanin asukkaat saavat päättää itse tulevaisuudestaan kansanäänestyksessä. Vaihtoehtoja on kaksi: maan säilyminen yhtenäisenä, mutta muodoltaan liittovaltiona, tai Sudanin jakautuminen kahtia.
Tällainen kansanäänestys vastaisi periaatteessa etelässä keskushallintoa vastaan taistelevan SPLA-järjestön pitkäaikaisia vaatimuksia, mutta siitä huolimatta edes pysyvää aselepoa ei ole saatu aikaiseksi.
Roricin mukaan ongelmana on se, etteivät SPLA ja sen johtaja John Garang luota keskushallinnon lupauksiin. Tämä on seurausta vuosia jatkuneesta sodasta, suurista kehityseroista etelän ja pohjoisen välillä sekä aiemmista rikotuista lupauksista.
Vuonna 1983 uudelleen leimahtaneessa sodassa on kuollut arviolta kaksi miljoonaa ihmistä, pääosin siviilejä. Ihmisoikeustarkkailijat ovat syyttäneet sodan molempia osapuolia ihmisoikeusrikkomuksista.
"Sudan ei ole islamilainen valtio"
Sudan nousee kansainvälisiin uutisotsikoihin yleensä vain sisällissotansa vuoksi. Tuolloin sodan asetelma tiivistetään yleensä tiukasti islaminuskoisen pohjoisen taisteluksi kristityistä ja luonnonuskontojen kannattajista koostuvia etelän joukkoja vastaan.
Kuva on todellisuudessa paljon monimutkaisempi: elävä esimerkki on varaulkoministeri Roric, joka on varsinaiselta ammatiltaan Etelä-Sudanista kotoisin oleva episkopaalisen (anglikaanisen) kirkon piispa.
Roricin lisäksi hallituksessa on muitakin kristittyjä
ministereitä, kristityt kirkot saavat toimia myös
Pohjois-Sudanissa ja ovatpa jopa paavi ja
Canterburyn arkkipiispakin vierailleen maassa.
- Sudan ei ole islamilainen valtio, piispa Roric
vakuuttaakin.
Varmemmaksi vakuudeksi vieressä istuu myös Suomen suhteista Sudanin Norjan-suurlähettiläs Charles D'Awol, hänkin etelän kristittyjä. Ettei asetelma olisi liian yksinkertainen, D'Awol kuitenkin myöntää, että islamilainen sharia-laki on - periaatteessa - edelleen voimassa koko maassa.
Uskonnon ja valtion tuleva suhde onkin Roricin mukaan rauhanrakentamisen tärkeimpiä kysymyksiä. Hän näkeekin itsensä kristittynä piispana ja ministerinä sillanrakentajana, jonka yrittää vakuuttaa, ettei islamilaista lakia tulevaisuudessa sovelleta kristittyjen alueilla.
Roric vieraili Suomessa Lähetyksen kehitysavun (LKA) kutsusta. LKA on välittänyt ulkoministeriön humanitaarista tukea pakolaiskouluille, joista osa toimii piispa Roricin alaisuudessa.
STT-MH
27.10.2000
