Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työryhmä pohtii kohennuskeinoja autoilijoiden asenteisiin

Tasoristeyksiä ei ymmärretä varoa



Suomalainen autoilija mennä porhaltaa turhankin luottavaisesti tasoristeyksen yli katsomatta, tuleeko junaa vai ei. Onnettomuuksia sattuukin useimmiten juuri tutussa, vaikkapa kodin tai työpaikan, lähistöllä sijaitsevassa tasoristeyksessä.


Varomattomien autoilijoiden asenteita yritetään nyt oikoa. Tätä varten on perustettu työryhmä, johon kuuluu mm. VR:n, Ratahallintokeskuksen, liikenneministeriön ja liikenneturvan edustajia.

Suomessa tasoristeysonnettomuuksien lukumäärä suhteessa esimerkiksi Ruotsiin on noin kaksinkertainen, Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko toteaa.

- Tähän saattavat vaikuttaa kansalliset olosuhteet eli se, mitä autoilija mielessään ajattelee lähestyessään tasoristeystä, hän totesi.

Työryhmässä selvitetään, voitaisiinko tasoristeysonnettomuuksia vähentää mm. teknisten toimien lisäksi myös tiedottamisella ja kampanjoinnilla.

Työryhmä on ollut koolla vasta yhden kerran, joten kouriintuntuvista kampanjoinnin tavoista tai toteuttamisaikatauluista ei ole vielä päätetty, Ratahallintokeskuksen tiedotuspäällikkö Timo Saarinen huomauttaa.


Kallista puuhaa

Autoilijoiden asenteiden lisäksi tasoristeysten turvallisuutta on tarkoitus kohentaa muutoinkin. Tehtävä on annettu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmälle, joka samalla suunnittelee tasoristeysten poisto-ohjelmaa.

- Jo ennen kuin liikenneministeriön työryhmä aloitti toimintansa ratahallintokeskus on tutkituttanut VTT:llä tarkkaan tasoristeystilanteen koko rataverkolla ja sen, mitä siellä voitaisiin tehdä, Niemimuukko lisää.

Toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ovat mm. eritasojen ja tunneleiden rakentaminen sekä tasoristeysten turvaaminen turvalaittein.

Selvityksissä on arvioitu myös rataosien ja tasoristeysten parannustoimien kiireellisyysjärjestys.
- Kyse on mittavasta ja kalliista toimenpiteestä, joten yhtäkkiä muutoksia ei saada aikaan, Niemimuukko korostaa.

Kaikkia tasoristeyksiä ei ole hänen mukaansa edes mahdollista poistaa. Kyse olisi miljardeista markoista.
- Riskialtteimmille radoille tehdään mitä ilmeisimmin poisto-ohjelma ja muille radoille turvaamisohjelma, hän ennakoi.


Isäntä tasoristeyksille

Tekniikka tai edes autoilijan asenteet eivät riitä, jos tasoristeykset rehottavat puskia ja pensaita näkyvyyttä haitaten. Tämä on yksi syy siihen, miksi Ratahallintokeskus haluaa jokaiselle tasoristeykselle oman isännän.

- Nythän itse tasoristeyksen sekä radan kunnosta vastaa radan kunnossapitäjä ja ympäristöstä tienpitäjä. Me haluamme vuokrata tasoristeysalueelle vastuuhenkilön katsomaan ja teettämään ne tarvittavat toimenpiteet, joita vaikkapa näkyvyyden suhteen tarvitaan, Niemimuukko selvittää.

Hänen mukaansa isäntä vastaisi tasoristeyksen turvallisuudesta kokonaisuutena, ei vain risteyksen lankutuksen osalta.

Ylitarkastaja Tommi Rosenvall Ratahallintokeskuksesta sanoo, että ratojen päällysrakenteiden uusimisen yhteydessä myös tasoristeysten lepotasanteet on tarkoitus saada kuntoon.

Näin autoilija pystyy näkemään radalle entistä paremmin.
- Nykyään tie voi nousta tasoristeykseen hyvinkin jyrkästi näkyvyyttä haitaten, Rosenvall toteaa.


Jo kymmenen uhria

Suomen rataverkon alueella on noin 5 000 tasoristeystä, joista pääosa on vartioimattomia.

Tämä vuosi on ollut tasoristeyksissä erityisen synkkä. Lokakuun puoliväliin mennessä onnettomuuksia on tapahtunut kaikkiaan 44, mikä on vain neljä vähemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Niemimuukon mukaan 60-luvulta lähtien onnettomuudet ovat vähentyneet selvästi määrätietoisen työn tuloksena.

Kehitys on kuitenkin pysähtynyt noin 50:een onnettomuuteen vuodessa, kun liikenneministeriön tavoitteena on painaa onnettomuuksien määrä 40:een.

STT-IA
27.10.2000


Kotimaa -sivulle