Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Perheväkivallasta toipuminen vie jopa vuosia



Perheväkivallasta selviytyminen edellyttää usein väkivaltaisen suhteen lopettamista, mutta vähintäänkin molempien on motivoiduttava muuttamaan tilannetta.


Ensi- ja turvakotien liiton asiakkailtaan keräämien kokemusten mukaan perheväkivallasta toipuminen vie pitkän aikaa.

Perheväkivallan uhrin, yleensä naisen, pääseminen traumaattisten kokemusten jälkeen takaisin jaloilleen vie pisimmillään useita vuosia.

- Ennen toipumisprosessin alkamista käydään läpi akuuttia kriisiä, ja yksin se voi kestää kuukausia. Käytännössä kriisivaiheessa haetaan vuoroin ulospääsyä ahdistavasta tilanteesta ja vuoroin palataan takaisin väkivaltaiseen suhteeseen, kuvailee Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Auli Ojuri.

Liiton kolmivuotiseen Kriisistä selviytymiseen -hankkeeseen liittyvän välitutkimuksen suuntaa antavien tulosten mukaan jopa 45 prosenttia turvakotiin väkivallan takia tulleista naisista hakeutuu muutaman viikon tai muutaman kuukauden takia takaisin turvakotiin. Naisen turvakotikierre ei silti ole välttämättä huono asia.

- Jo pelkkä turvan hakeminen kertoo siitä, että asian työstäminen on käynnistynyt, vaikka siitä ei konkreettisia tuloksia vielä olekaan.

- Kriisivaiheessa yksinkertaisesti jylläävät erilaiset riippuvaisuuteen ja toiveisiin liittyvät tunteet, Ojuri jatkaa.


Tieto ja henkinen tuki tarpeen

Projektiin kuuluvaan haastattelututkimukseen osallistuneiden 16 naisen ja 7 miehen tarinoista löytyi kaavamainen polku sille, miten väkivallasta selviydytään. Turvakotikierteen jälkeen nainen muuttaa yleensä asumaan erilleen väkivaltaisesta miehestä.

- Valtaosa käynnistää välivaiheen asumisen aikana virallisen eroprosessin ja vasta sen jälkeen vähitellen oma elämä alkaa olla kunnossa. Silti parisuhde voi jatkua, mutta poikkeuksetta se edellyttää sitä, että väkivaltaa käyttänyt motivoituu hoitamaan ongelmaa, tutkija Leo Nyqvist arvioi.

Käytännössä perheväkivallasta toipuva vaikuttaa tarvitsevan tuekseen sekä tietoa että tunnetason tukea. Tietoa kaivataan eniten käytännön asioista kuten asunnon järjestämisestä ja lähestymiskiellon hankkimisesta.

Yleensä myös informaatio perheväkivallasta ilmiönä on sen kokeneille tarpeen.

- Tunnepuolen jälkihoidossa on kyse väkivaltaa kokeneen tukemisesta ja kannustamisesta. Ulkopuolinen ei voi varsinaisesti ottaa kantaa hänen henkilökohtaisiin ratkaisuihin, sanoo johtaja Tuula Leppälä Pääkaupungin turvakodista.

Ensi- ja turvakotien liiton Kriisistä selviytymiseen -projektin tuloksia julkistettiin keskiviikkona Nainen ja perheväkivalta -seminaarin yhteydessä Helsingissä.

Liitto pyrkii projektin avulla kartoittamaan perheväkivallan jälkihoidon tarpeita sekä rakentamaan lisää valmiuksia järjestää selviytymisapua.

STT-MH
27.10.2000


Kotimaa -sivulle