Perheväkivallasta toipuminen vie jopa vuosia
Perheväkivallasta selviytyminen edellyttää usein väkivaltaisen suhteen lopettamista, mutta vähintäänkin molempien on motivoiduttava muuttamaan tilannetta.
Ensi- ja turvakotien liiton asiakkailtaan keräämien
kokemusten mukaan perheväkivallasta toipuminen
vie pitkän aikaa.
Perheväkivallan uhrin, yleensä
naisen, pääseminen traumaattisten kokemusten
jälkeen takaisin jaloilleen vie pisimmillään useita
vuosia.
- Ennen toipumisprosessin alkamista käydään läpi
akuuttia kriisiä, ja yksin se voi kestää kuukausia.
Käytännössä kriisivaiheessa haetaan vuoroin
ulospääsyä ahdistavasta tilanteesta ja vuoroin
palataan takaisin väkivaltaiseen suhteeseen,
kuvailee Ensi- ja turvakotien liiton
kehittämispäällikkö Auli Ojuri.
Liiton kolmivuotiseen Kriisistä selviytymiseen
-hankkeeseen liittyvän välitutkimuksen suuntaa
antavien tulosten mukaan jopa 45 prosenttia
turvakotiin väkivallan takia tulleista naisista
hakeutuu muutaman viikon tai muutaman
kuukauden takia takaisin turvakotiin. Naisen
turvakotikierre ei silti ole välttämättä huono asia.
- Jo pelkkä turvan hakeminen kertoo siitä, että
asian työstäminen on käynnistynyt, vaikka siitä ei
konkreettisia tuloksia vielä olekaan.
- Kriisivaiheessa yksinkertaisesti jylläävät erilaiset
riippuvaisuuteen ja toiveisiin liittyvät tunteet,
Ojuri jatkaa.
Tieto ja henkinen tuki tarpeen
Projektiin kuuluvaan haastattelututkimukseen
osallistuneiden 16 naisen ja 7 miehen tarinoista
löytyi kaavamainen polku sille, miten väkivallasta
selviydytään. Turvakotikierteen jälkeen nainen
muuttaa yleensä asumaan erilleen väkivaltaisesta
miehestä.
- Valtaosa käynnistää välivaiheen asumisen
aikana virallisen eroprosessin ja vasta sen jälkeen
vähitellen oma elämä alkaa olla kunnossa. Silti
parisuhde voi jatkua, mutta poikkeuksetta se
edellyttää sitä, että väkivaltaa käyttänyt
motivoituu hoitamaan ongelmaa, tutkija Leo
Nyqvist arvioi.
Käytännössä perheväkivallasta toipuva vaikuttaa
tarvitsevan tuekseen sekä tietoa että tunnetason
tukea. Tietoa kaivataan eniten käytännön asioista
kuten asunnon järjestämisestä ja
lähestymiskiellon hankkimisesta. Yleensä myös
informaatio perheväkivallasta ilmiönä on sen
kokeneille tarpeen.
- Tunnepuolen jälkihoidossa on kyse väkivaltaa
kokeneen tukemisesta ja kannustamisesta.
Ulkopuolinen ei voi varsinaisesti ottaa kantaa
hänen henkilökohtaisiin ratkaisuihin, sanoo
johtaja Tuula Leppälä Pääkaupungin turvakodista.
Ensi- ja turvakotien liiton Kriisistä selviytymiseen
-projektin tuloksia julkistettiin keskiviikkona
Nainen ja perheväkivalta -seminaarin yhteydessä
Helsingissä.
Liitto pyrkii projektin avulla
kartoittamaan perheväkivallan jälkihoidon tarpeita
sekä rakentamaan lisää valmiuksia järjestää
selviytymisapua.
STT-MH
27.10.2000
Kotimaa -sivulle
|