Eduskunta haluaa käsitellä alueidenkäyttötavoitteet
Eduskunnan ympäristövaliokunta vaatii hallitusta tuomaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eduskunnan käsittelyyn ennen niiden lopullista hyväksymistä.
Valiokunnan mielestä eduskunnan tulee saada arvioida, mitä Suomessa pidetään sellaisina valtakunnallisesti merkittävinä asioina, jotka on otettava huomioon maakuntien ja kuntien suunnittelussa.
Eduskunta kävi keskiviikkona palautekeskustelun hallituksen selonteosta, jossa selostetaan alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Hallituksen on määrä päättää yksityiskohtaisista tavoitteista selonteon käsittelyn jälkeen.
Valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen on ohjauskeino, joka otettiin uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Uusi laki lisäsi oleellisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa poistamalla kuntakaavojen alistamisvelvollisuuden. Jälkivalvonnan tilalle tuli ennakko-ohjaus valtioneuvoston hyväksymillä valtakunnallisilla tavoitteilla.
Niiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet voivat koskea mm. aluerakenteita, liikenne- ja energiaverkkoa, kulttuuri- ja luonnonperintöä tai ekologista kestävyyttä.
Selonteossa mainitaan erikseen Helsingin seutu, Saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin tunturialueet ja Vuoksen vesistöalue.
Kuntien valtaa ei saa kaapata
Keskiviikkona käydyssä keskustelussa SDP:n Tarja Kautto painotti, että asetettavat tavoitteet kirjoitetaan mahdollisimman selkeiksi ja yksiselitteisiksi. Ne eivät saa laajentaa valitusperusteita, vaan täsmentää niitä.
Myös keskustan Tytti Isohookana-Asunmaa halusi, että tavoitteissa keskitytään suuriin valtakunnantason linjauksiin. Hän epäili, että ympäristöministeriöllä on halua ottaa kunnille kaavoituksessa annettua päätösvaltaa takaisin.
Samasta asiasta varoitti Kokoomuksen Riitta Korhonen. Kunnallisen itsehallinnon vahvistuminen uudessa laissa tarkoittaa hänen mukaansa sitä, ettei valtio kaappaa ohjauksellaan valtuuksia takaisin itselleen.
Vasemmistoliiton Katja Syvärisen mielestä valtioneuvoston mahdollisuus antaa valtakunnallisia tavoitteita on tärkeä keino mm. ilmaston ja luonnonperinnön suojelemista koskevien sopimusten toteuttamisessa.
Kari Kärkkäinen (krist.) korosti, että ympäristötavoitteiden ohella tulee muistaa elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen maankäytön suunnittelussa.
Valtioneuvosto aikoo jakaa valtakunnalliset tavoitteet yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. RKP:n Christina Gestrin kiinnitti huomiota eri tavoitteiden erilaisten oikeusvaikutusten selvittämiseen.
Selkeimmin selonteon tuomitsi perussuomalaisten Raimo Vistbacka. Hänen mielestään näillä eväillä vain kiihdytetään väestön ja hyvinvoinnin keskittymistä etelän suuriin kasvukeskuksiin.
STT-IKK
27.10.2000
