Suomella ei keinoja estää Estonian hautarauhan loukkausta
Suomella ei ole keinoja estää Estonia-aluksen hautarauhan loukkausta, jos sen tekee yhdysvaltalainen sukeltajaryhmä. Sukellusaloitteen on tehnyt amerikkalainen Gregg Bemis Jr, jonka mukaan aluksen todellinen uppoamissyy ei ole selvinnyt.
- Juridisesti Suomella ei ole tässä muita keinoja kuin vetoaminen ja paheksunta. Lisäksi voimme vedota siihen, että hanke ei sovellu moraalikäsityksiin, arvioi ulkoministeriön oikeudellisen osaston linjajohtaja Marcus Laurent tiistaina.
Estonian hylky sijaitsee kansainvälisillä vesillä Suomen aluevesien ulkopuolella.
- Estonia on kuitenkin Suomen talousvyöhykkeellä. Tämä merkitsee, että sukeltajaryhmä ei voisi millään tavoin hyödyntää hylkyä taloudellisesti, Laurent täsmentää.
Estonian hylyn hautarauhasta on tehty kansainvälinen sopimus. Sen alkuperäiset allekirjoittajamaat ovat Suomi, Ruotsi ja Viro. Sopimus ei kuitenkaan näyttäisi sitovan Bemisin ryhmää, sillä Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut sopimusta.
Ruotsalainen uutistoimisto TT kertoi kesäkuun lopulla, että Bemisin ryhmä on päättänyt aloittaa tutkimukset laivan uppoamisesta elokuun alussa.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola muistutti tiistaina, että julkisuuteen tulleen oletuksen mukaan amerikkalaisryhmä saattaa aloittaa sukellukset jo tuotakin aiemmin.
Ruotsin ministeri vetosi kirjeellä
Ulkoministeriön Laurent kertoo, että Suomen viranomaiset ovat olleet sukellushankkeeseen liittyen yhteydessä Yhdysvaltain edustajiin Helsingissä.
- Olemme ilmoittaneet katsovamme, että kaikenlainen toiminta viimeiseksi leposijaksi määritellyllä alueella rikkoo hautarauhaa. Siksi se on katsottava epäystävälliseksi teoksi.
Laurent kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvaltain viranomaiset eivät vastaa sukellushankkeesta. Se on mm. Titanic-tutkijana tunnetun Bemisin yksityinen aloite.
Ruotsissa Estonia-asiasta vastaava ministeri Mona Sahlin vetosi heinäkuun puolivälissä kirjeellä Bemisiin. Sahlin kirjoitti, että Ruotsin hallitus vastustaa voimakkaasti aikeita sukeltaa Estoniaan. Ruotsi kuitenkin luopui aikomuksesta painostaa Yhdysvaltoja vetoamaan Bemisiin.
Bemis on moneen otteeseen korostanut, että hautarauhasopimus ei sido häntä. Hän on kuitenkin luvannut, että sukeltajien ei ole tarkoitus etsiä tai millään tavoin häiritä aluksen syvyyksiin mukanaan viemiä vainajia.
- Vaikka Bemis toteaa, ettei hänellä ole tarkoitus häiritä Estonian vainajia, sukellushanke rikkoo koko sopimuksen keskeistä kohtaa hyvin merkittävästi. Sopimuksen ensimmäinen ja tärkein kohde on hylyn ja sen ympäristön pitäminen viimeisenä leposijana, Laurent painottaa.
Mikäli amerikkalaisryhmä aikoo tutkia hylkyä, sen täytyisi Kari Lehtolan mukaan operoida sellaisen maan rannikolta käsin, joka ei ole liittynyt Estonian hautarauhasopimukseen.
Estonia upposi syyskuussa 1994. Sen mukana menehtyi 850 ihmistä, joista yli 500 oli ruotsalaisia. Hukkuneiden joukossa oli myös 280 virolaista, 10 suomalaista, 12 venäläistä ja 6 norjalaista.
STT-IKK
28.7.2000
