Viikon varrelta - kotimaan uutisia lyhyesti
Terra Cognita -näyttely esittelee A. E. Nordenskiöldin historiallisia karttoja
Historiallisia karttaharvinaisuuksia nähdään elokuussa Helsingissä. Maineikas löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld keräsi aikanaan huomattavan määrän karttoja, jotka tänään kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin. Terra Cognita -näyttely avataan 24. elokuuta Snellmanin salissa Helsingissä. Katselmus on avoinna joulukuun alkuun.
Yleisö näkee näyttelyssä karttoja, jotka normaalisti ovat vain tutkijoiden käytössä. Nordenskiöldin kartta-aarteet on hyväksytty Unescon maailman kulttuuriperinnön rekisteriin. Esillä on yli sata eurooppalaista karttaa 1400 -1700 -luvuilta.
Karttakokoelmaan perustuva näyttely kertoo kuinka länsimainen maailmankuva on muuttunut ja laajentunut. Kartat välittävät eri ajanjaksojen ja kartantekijäin käsityksiä maailmasta. Ne näyttävät myös miltä mennyt maailma aikalaistensa silmin näytti sekä kuvastavat tuon aikaisten valtioiden valtapyrkimyksiä.
Professori, vapaaherra Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) on yksi kaikkien aikojen arvostetumpia tutkimusmatkailijoita. Ennen kaikkea hänet tunnetaan naparetkeilijänä, joka purjehti ensimmäisenä Koillisväylän valaanpyyntialus Vegalla vuosina 1878-1880.
Kolin kansallispuiston perinnemaisemaa kohentui talkoilla
Luonnonsuojelijat ja opiskelijat ovat kunnostaneet Kolin kansallispuiston perinnemaisemaa talkoilla.
Viikatteiden temmellyskenttinä ovat olleet Lakkalan ja Seppälän pihapiirit ja ahot. Lisäksi talkoolaiset rakensivat pitkospuita vaellusreitille, tekivät retkeilijöille polttopuita ja osallistuivat savusaunan rakentamiseen.
Suomen Luonnonsuojeluliiton, Kiteen maaseutuopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun järjestämälle talkooleirille osallistui lähes 30 luonnonsuojelijaa ja opiskelijaa. Kymmenen päivää kestänyt leiri päättyi torstaina.
Talkoolaiset kohensivat Kolin perinnemaisemaa Metsäntutkimuslaitoksen ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tekemien suunnitelmien mukaisesti. Vastaavia talkoita Kolilla on järjestetty vuodesta 1994 lähtien.
Summer School houkutteli noin 400 ulkomaalaista opiskelijaa kesäiseen Helsinkiin
Helsingin yliopisto osallistuu kotikaupunkinsa juhlavuoteen järjestämällä mittavan Summer School 2000 -tapahtuman. Maanantaina alkanut tapahtuma houkutteli nelisensataa opiskelijaa yli 40 eri maasta viettämään kolme viikkoa Helsingissä monitieteisillä kursseilla opiskelun merkeissä. Summer School päättyy 11. elokuuta.
Summer Schoolin kurssitarjonta on jaettu viiteen eri teemaan. Kansainvälinen joukko pääsee tutustumaan muun muassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion muutoksiin, Itämeren alueen kulttuureihin ja luontoon, tietoyhteiskuntaan sekä uuden vuosituhannen etiikkaan. Yksittäisten kurssien kirjo ulottuu suomalaisista kansallismyyteistä sumeaan logiikkaan.
Opiskelun lisäksi Summer School -tapahtumaan liittyy retkiä muun muassa Tukholmaan, Tallinnaan ja Kilpisjärvellä sijaitsevalle Helsingin yliopiston biologiselle tutkimusasemalle. Ulkomaalaisia opiskelijoita tutustutetaan myös suomalaisen kulttuurin kirjoon mm. vierailuilla Merisotakoulun saunaan ja Olympiastadionille Paavo Nurmesta kertovaa oopperaa seuraamaan.
Viron kenttätykistö harjoittelemaan Suomeen
Viron kenttätykistö harjoittelee heinäkuun 31. päivästä lähtien viiden päivän ajan Pahkajärven ampuma-alueella Suomessa.
- Ammuntoihin osallistuu noin 90 virolaista varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa, kerrotaan pääesikunnasta.
- Virolaisilla on Suomessa mukanaan henkilökohtaiset varusteet, mutta ei aseita. Suomi antaa heidän käyttöönsä muut varusteet ja tykkikaluston, joka on samaa mallia kuin Virolle lahjoitetut tykit, pääesikunnasta lisätään.
Ammunnat toteutetaan Suomen puolustusvoimien varomääräysten mukaisesti, ja tarvittavat valvojat ovat suomalaisia.
Viron kenttätykistö ampui ensimmäiset koulutusammuntansa Suomessa viime vuoden maaliskuussa, koska maalla ei toistaiseksi ole omia kovapanosammuntoihin soveltuvia harjoitusalueita.
Runsaasta mansikkasadosta osa jää peltoon
Runsaasta mansikkasadosta uhkaa osa jäädä maahan, koska marjoja ei ennätetä poimia viljelmiltä. Lämpimien ja sateisten säiden ansiosta mansikka on kypsynyt viime viikkoina nopeasti. Myös runsas kukinta ennakoi hyvää satoa.
Vaikein tilanne on niillä tiloilla, jotka myyvät mansikkaa omatoimisille poimijoille. Asiakkaita ei yksinkertaisesti ole riittävästi poimimaan kypsiä marjoja pelloilta.
- Sato oli suurempi kuin normaalisti. Myös viljelypinta-ala on kasvanut, ja tuotanto on suurempi kuin kysyntä, kuvaili tilannetta marjanviljelijä Kaarlo Husso Karttulasta.
Husson tila myy mansikkaa yksinomaan itsepoimijoille noin kahden hehtaarin viljelyalalta. Isäntä arvioi, että mansikkaa jää nyt tuhansia kiloja peltoon. Hän kuvaili vahinkoa huomattavaksi.
Pohjois-Savossa houkuteltiin itsepoimijoita viime viikolla matka-arvonnoilla mansikkaviljelmille. Juankoskelainen Kaukomatin marjatila arpoi viitenä päivänä Tallinnan matkan ja kampanjan ajan kylpylämatkan poimijoiden kesken.
- Kampanja veti alussa hyvin, mutta viikonvaihteen kovat sateet vähensivät poimijoita, kertoi yrittäjä Kauko Kauppinen.
Saksiniekat valtaavat Tampereen Keskustorin
Tampereella järjestetään tiettävästi Suomen ensimmäiset rapumarkkinat 19.-20. elokuuta. Tapahtuma ajoittuu rapuviikon päätteeksi.
Viikonlopun aikana asiakkaille tarjotaan erilaisia rapuruokia ja opastetaan niin ravustuksessa, saksiniekkojen valmistuksessa kuin rapujuhlien järjestämisessäkin.
Lisäksi nähdään mm. rapujuoksut ja muuta viihteellistä ohjelmaa. Myyjiä markkinapaikalle Keskustorille on tulossa noin 30.
Rapumarkkinat järjestää Pirkanmaan kalatalouskeskus. Rahoittajana on Hämeen TE-keskus, joka on myöntänyt rapumarkkinoille 200 000 markan avustuksen.
Harmaahaikara runsastunut Suomessa
Suomen lintuasiantuntijat ovat saaneet runsaasti kyselyjä kurkea muistuttavasta linnusta. Nämä vaaleat, pitkäjalkaiset linnut ovat harmaahaikaroita, kertoo BirdLife Suomi.
Harmaahaikarat ovat viime vuosina yleistyneet Suomessa pesimälajina. Maassamme niitä pesii arviolta 150 paria.
Valtaosa loppukesällä ja syksyllä havaittavista harmaahaikaroista on kuitenkin kierteleviä lintuja, jotka pesivät Baltiassa ja muilla eteläisillä lähialueillamme.
BirdLife Suomi arvioi, että tuhansittain Suomen eteläpuolella pesiviä harmaahaikaroita saapuu pesinnän jälkeen tutkimaan maamme kalavesiä. Harmaahaikaroita voikin havaita loppukesällä pohjoisinta Lappia myöten.
Seisova harmaahaikara muistuttaa lähinnä vaaleata kurkea. Sen erottavat kurjesta vaaleanharmaa selkä, valkea vatsapuoli ja pitkä, valkea kaula. Lennossa harmaahaikara ei muistuta kurkea, sillä se pitää kaulaansa mutkalle kierrettynä.
Ruusuviikko sai verenluovuttajat liikkeelle
Viime viikolla vietetty ruusuviikko sai verenluovuttajat liikkeelle. Suomen Punaisen Ristin (SPR) ruusuviikon aikana verta luovutti liki 11 000 suomalaista. Ruusuviikon avulla turvataan sairaaloiden punasolutarpeita. Punasolut säilyvät käyttökelpoisina viisi viikkoa.
SPR:n Veripalvelu muistuttaa, että verenluovuttajia tarvitaan myös päivittäin verihiutaleiden valmistamista varten. Verihiutaleet säilyvät vain viisi vuorokautta.
Ruusuviikolla jokainen verenluovuttaja sai ruusun kiitokseksi keskikesän lahjastaan. Ruusuviikko on järjestetty hyvällä menestyksellä jo kahtenatoista vuonna.
Verenluovuttajille annettavat ruusut lahjoittaa Kauppapuutarhaliitto.
Koonnut: IKK
28.7.2000
