Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Komission Suomen edustuston uusi päällikkö Timo Mäkelä:

EU:n energiaratkaisut ohjaavat Suomenkin päätöksiä



Euroopan komission Suomen edustuston uusi päällikkö Timo Mäkelä uskoo EU:n energiaratkaisujen määrittävän myös Suomen tulevien energiapoliittisten päätösten puitteet.


- Perinteisesti energiantuotanto on ollut kansallista toimintaa, jota on varsin vähän säädelty EU:ssa. Tämä tilanne on kuitenkin aivan olennaisesti muuttumassa, Mäkelä toteaa.

EU on sitoutunut Kioton ilmastosopimukseen, joka rajoittaa voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja käytännössä sulkee ne pois tulevaisuuden energiavaihtoehtojen joukosta.

- Sitovia sopimuksia on energiantuotantoon tullut ja on tulossa lisää. Kaikki tähtää uusiutuvien energialähteiden suosimiseen, Mäkelä sanoo.

Toinen iso mullistus on tuleva eurooppalaisten energiamarkkinoiden vapautuminen, joka on jo lähtenyt liikkeelle.

- Energiaa voidaan tulevaisuudessa myydä ja ostaa yli rajojen vapaasti ja verkot ovat kaikkein käytettävissä. Kilpailutilanne kovenee ja kytkettynä ympäristövaatimuksiin tällä tulee olemaan iso merkitys myös suomalaisten energiantuotantoratkaisujen kannalta, Mäkelä sanoo.

Mäkelä, 49, aloitti tehtävässään viime tiistaina. Hän on työskennellyt aiemmin mm. yksikönjohtajana komission ympäristöasioiden pääosastolla vastaten EU:n laajentumiseen liittyvistä ympäristökysymyksistä ja yhteistyöstä.


Vahva komissio EU:lle elintärkeä

Mäkelän edustamaa Euroopan komissiota on viime vuosina viety usein kuin litran mittaa. Kritiikki on ollut ankaraa ja esityksiä unionin uusiksi hallinto- ja päätöksentekomalleiksi satelee europoliitikkojen suista sieltä täältä. Mäkelä pitää kuitenkin komission vahvan aseman säilyttämistä elintärkeänä unionille.

- Komission tehtävänä on myös huolehtia siitä, että yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Jos tästä roolista ei haluta pitää kiinni, miten EU voi jatkossa toimia yhteisönä? Mäkelä kysyy.

Mäkelän mukaan EU-päätöksentekojärjestelmä on pidettävä niin selkeänä kuin mahdollista.

- Päätöksenteko unionissa on nykyisinkin äärettömän pitkä ja vaikea prosessi. En pidä järkevänä monimutkaistaa sitä entisestään, Mäkelä sanoo.

EU:n Itävalta-boikotin osalta komissio on vetänyt matalaa profiilia. Komission puheenjohtaja Romano Prodi on äitynyt jopa arvostelemaan koko boikotin mielekkyyttä.

- Koko kysymystähän ei otettu alun perinkään esille komission aloitteena, vaan se oli 14 jäsenmaan yhteinen päätös, Mäkelä huomauttaa. Mäkelä pitää kuitenkin jupakkaa EU:lle loppujen lopuksi kenties jopa hyödyllisenä.

- Tapaus on käynnistänyt arvokeskustelua EU:sta, ja se saattaa olla hyvä asia. "Yhteiset eurooppalaiset arvot" ovat kuulostaneet kliseeltä jo hyvän aikaa, Mäkelä sanoo.


"Unioni on talonpojan ystävä"

EU:n maatalousratkaisujen raamit on pitkälti lyöty lukkoon vuoteen 2006 asti. Mäkelän mukaan keskusteltavaa maatalouspolitiikasta riittää kuitenkin jatkossakin.

- Tavallaan Suomellakin on tärkeä aika edessä kun mietitään strategioita, miten maataloutta sopeutetaan esimerkiksi EU:n itälaajenemisen edessä.

Mäkelän mukaan yleinen olettamus siitä, että nimenomaan EU luo paineita maatalouden rakennemuutokseen on täysin väärä. Hänen mukaansa asia on päinvastoin: EU:ssa pyritään erityyppisillä rahoitus- ja tukijärjestelyillä pehmentämään muutoksia, joita maailmanmarkkinoiden maatalouskaupan vapautuminen tuo tullessaan.

- EU ja Bryssel ovat suomalaisen talonpojan ystäviä. On väärin haukkua Brysseliä, kun EU:n puitteissa sovitut tukijärjestelmät ovat näin massiivisia, ja niiden alasajamiseen on kovia paineita nimenomaan Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian suunnalta, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mukaan poteroihin asettuva puolustustaistelu ei ole Suomen maatalouden etujen mukaista, jos omia etuja halutaan aktiivisesti valvoa.


EU-edustusto ei lobbaa

EU-komission edustustojen tehtäviin kuuluu Mäkelän mukaan muun muassa poliittisen vuoropuhelun järjestäminen komission ja jäsenmaiden välille ja taustojen selvittäminen maassa vieraileville komissaareille.

- Informaatiota välitetään tietenkin myös toiseen suuntaan. Kun kaupungeilla, maakunnilla tai etujärjestöillä jotain sanottavaa EU-asioista, me välitämme sanoman komissioon, Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan EU-edustusto ei ole kuitenkaan mikään lobbausorganisaatio.

- Emme myy komissiota vaan järjestämme keskustelua ajankohtaisista asioista.

Omaksi haasteekseen Mäkelä asettaa muun muassa EU-keskustelun syventämisen Suomessa.

- Ongelmana on EU-päätöksenteon monimuotoisuus ja -mutkaisuus. Aion paneutua prosessin kansantajuistamiseen ja viestinnän selkeyttämiseen, Mäkelä kertoo.

Kansalaiskeskustelun virittäminen on yksi edustuston tehtävistä. Syksyllä järjestetään paneelikeskusteluja ajankohtaisista EU-kysymyksistä eri paikkakunnilla.

- Paljon käytännön valistustyötä on vielä edessä myös eurorahan tulevan käyttöönoton vuoksi, Mäkelä kertoo.

STT-IKK
28.7.2000


Politiikka -sivulle