Internet-rikollisuus esille ministeritapaamisessa
Maahanmuuttopolitiikka, Internet-rikollisuus sekä muun muassa vastavuoroinen tunnustaminen siviili- ja rikosasioissa nousevat esille EU:n oikeus ja sisäministerien epävirallisessa tapaamisessa Marseillessa viikonvaihteessa.
Ranskan EU-puheenjohtajakauden ensimmäiseen oikeus- ja sisäasiainministerien tapaamiseen Marseillessa osallistuvat Suomesta sisäministeri Kari Häkämies (kok.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.).
Pitkän aikavälin maahanmuuttopolitiikassa maahanmuuttoliikkeen arviointi ja hallinta edellyttävät Suomen mukaan erityisen laaja-alaista otetta. Tampereen huippukokouksen antamat suuntaviivat ohjaavat unionin kehitystä tältäkin osin.
Maahanmuuttoasioita pitäisi Suomen mielestä käsitellä eurooppalaisella tasolla eikä puhtaasti kansallisista lähtökohdista. Unionissa tullaan tarvitsemaan myös perinteistä työvoimaperusteista siirtolaisuutta.
Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen tarkastelu edellyttää myös lähtöalueiden nopean väestönkasvun ja siitä aiheutuvien ongelmien huomioon ottamista. Ranska on korostanut niin sanotun yhteiskehityksen käsitettä näissä yhteyksissä.
Suomen hallituksen mielestä toimivan maahanmuuttopolitiikan kannalta on tärkeää, että maassa jo oleskelevat ulkomaalaiset työllistyvät ja integroituvat. Näitä asioita käsiteltäessä on myös muistettava työvoiman vapaa liikkuvuus laajentuvassa unionissa sekä unionin alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asema.
Ranskalta tulossa aloite Internet-rikollisuutta vastaan
Toisena kokouspäivänä on tarkoitus keskustella taistelusta Internet-rikollisuutta vastaan. On odotettavissa, että asiasta tehdään aloite lähiaikoina. Puheenjohtajuuskautensa ohjelman mukaan Ranska aikoo tehdä asiaa koskevan aloitteen.
Epävirallisessa oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa ei ole varsinaista asialistaa. Kokouksen ensimmäisen päivän keskustelunaiheita ovat oikeusasioissa vastavuoroinen tunnustaminen siviiliasioissa ja rikosasioissa.
Vastavuoroinen tunnustaminen perustekijöitä oikeusalueella
Tampereen Eurooppa-neuvoston mukaan vastavuoroisen tunnustamisen periaate on yksi perustekijöistä EU:n oikeusalueen luomisessa. Keskustelua asiasta on nyt tarkoitus syventää ja konkretisoida.
Vastavuoroisella tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että yhdessä jäsenvaltiossa tehty oikeusviranomaisen päätös on suoraan täytäntöön pantavissa toisessa jäsenvaltiossa. Nykyisin tällainen tilanne edellyttää yleensä toisen jäsenvaltion erillistä täytäntöönpanopäätöstä.
Suomi korostaa, että tuomioiden tai päätösten vastavuoroisen tunnustamisen edellytyksenä on, että jäsenvaltiot tuntevat luottamusta toistensa oikeudenkäyntimenettelyihin. Suomen mielestä yhteiset vähimmäismääräykset voisivat vahvistaa luottamusta.
Suomen kannan mukaan rikosasioissa vastavuoroinen tunnustaminen tulisi ulottaa myös ennen oikeudenkäyntiä eli esitutkinnan aikana tehtyjen päätösten tunnustamiseen. Suomi katsoo, että myös varojen jäädyttämistä koskevien päätösten vastavuoroisessa tunnistamisessa tulisi edetä. Lisäksi Suomi korostaa rikoksen uhrin aseman huomioon ottamista.
Ranskan tavoitteena on valmistella sekä siviili- että rikosasioiden vastavuoroista tunnistamista koskeva toimenpideohjelma joulukuussa pidettävälle Nizzan Eurooppa-neuvostolle. Tampereen päätelmien mukaan ensi vaiheessa olisi poistettava välivaiheen menettelyt vähäisiä kuluttaja- ja kaupallisia vaatimuksia koskevien ratkaisujen osalta sekä tiettyjen perheoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden osalta.
Välimeri-strategiaa jalostetaan
Kokouksessa keskustellaan myös EU:n Välimeri -suhteista sekä Ranskan puheenjohtajakauden ohjelmasta.
EU:n ja Välimeren alueen maiden suhteiden kehittäminen on keskeisesti esillä Ranskan puheenjohtajakaudella. Pohjana on Portugalin puheenjohtajakaudella pidetyn Feiran Eurooppa-neuvoston hyväksymä Välimeri-strategia.
Ranska on määritellyt oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön kehittämisen painopisteiksi erityisesti oikeusvaltioperiaatteen korostamisen ja oikeusviranomaisten koulutuksen sekä yhteistyön maahanmuuttoasioissa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Suomi pitää painotuksia hyvinä.
IKK
28.7.2000
