Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Marjo Matikainen-Kallström:

EU:n sähködirektiiviehdotus on Suomelle kohtuuton



EU:n komission direktiiviehdotus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön pääsystä sisämarkkinoille olisi Suomelle kilpailupoliittisesti kohtuuton ja ajaa Etelä-Euroopan etua, toteaa europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström (kok.). Esitykseen sisältyvän tavoitteen mukaan Suomen tulisi kaksinkertaistaa uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannosta vuoteen 2010 mennessä.


EU:n komission valmistelema ja ministerineuvostossa kertaalleen käsitelty ehdotus tulee olemaan Suomella vaikea ja edessä on pitkä tie direktiivin hyväksymiseen. Direktiiviehdotuksen lisäpöytäkirjassa komissio linjaa suosituksia, joiden mukaan esimerkiksi Suomen tulisi kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannossa vuoteen 2010 mennessä.

Komissio on asettanut Suomen tavoitteeksi nostaa uusiutuvien osuutta sähkön kokonaiskulutuksesta 10,4 prosentista 21,7 prosenttiin ilman suurvesivoimaa (suurvesivoima mukaan lukien 24,7 prosentista 35 prosenttiin) vuoden 1997 tasosta vuoteen 2010 mennessä.

EU:n ministerineuvoston kokouksessa 30.5. Suomi esitti, ettei maakohtaisia tavoitteita tulisi asettaa, koska olotuhteet ja mahdollisuudet lisätä uusiutuvia energialähteitä sähkön tuotannossa vaihtelevat maiden välillä suuresti.

Ylitarkastaja Petteri Kuuva kauppa- ja teollisuusministeriöstä toteaa, että epäselvää on lisäksi se mikä tulee lopulta olemaan lisäpöytäkirjaan merkityn suosituksen juridinen sitovuus.


Suomella omatkin tavoitteensa

Kuuva muistuttaa, että Suomi on jo nyt sitoutunut omiin erittäin haasteellisiin tavoitteisiinsa. Suurvesivoiman kanssa laskettu uusiutuvien energianlähteiden osuus nostettaisiin niiden mukaan 31 prosenttiin, mikä sekin vaatii huomattavia panostuksia.

Komission asettama tavoite perustuneekin ilmeisesti EU:n valkoisen kirjan tavoitteiden perusteella tehtyyn laskennalliseen jakoon eri jäsenmaiden kesken, jolloin se ei välttämättä ota huomioon jäsenmaiden todellista tilannetta.

Direktiiviehdotuksen taustalla on kasvihuonekaasujen vähentäminen, mutta sähköntuotanto on vain yksi osa kokonaisuutta, muistuttaa Kuuva. Biopolttoaineen käytön lisääminen on helpompaa esimerkiksi lämmöntuotannossa. Hän korostaakin, että jäsenmaissa pitäisi saada päättää miten keinot ovat tehokkaimpia.

Kuuva arvioi, että yhteisymmärryksen saavuttaminen direktiivistä vie pitkään. Hän muistuttaa, että esimerkiksi sähkökaupan sisämarkkinadirektiiviä tehtiin neljä vuotta.

Suomen ohella myös useimmat muut ministerit arvostelivat toukokuun kokouksessa direktiivin sisältämiä maakohtaisia tavoitteita. Tällaisten valintojen katsottiin kuuluvan puhtaasti jäsenmaiden toimivaltaan.


Kilpailupoliittisesti kohtuutonta

Europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström sanoo, että komission tavoite asettaa Suomelle kilpailupoliittisesti kohtuuttomia vaatimuksia. Osa EU-maista ei nimittäin ole vielä päässyt edes kymmenen prosentin tasolle uusiutuvien energialähteiden käytössä sähköntuotannossaan.

- Eli Suomi on tehnyt ne investoinnit ja energiapoliittiset muutokset jo aikaisemmin mitä toiset eivät ole edes aloittaneet ja nyt kiristetään vielä lisää Suomelta.

Matikaisen mukaan tavoite vaatisi jälleen lisää uutta teknologiaa ja uusia investointeja. Komission vaatimus on paitsi kohtuuton myös kallis. Hän muistuttaa, että sekä teollisuus että kotitaloudet ovat Suomessa energiavaltaisia ja myös energiansäästö on hoidettu kuntoon.

- Kaikki on mahdollista, toteaa Matikainen-Kallström komission tavoitteen saavuttamisesta, mutta kysyy heti perään onko se järkevää.

- Hakkuujätteet korjataan metsästä nyt jo entistä tarkemmin. Mutta se kannattaa kuljettaa vain kuudenkymmenen kilometrin säteellä voimalaitoksesta. Jos joudutaan polttamaan puuta saadaksemme sähköä, niin siinä ei ole enää mitään järkeä. Puuvarastot ja talousmetsät pitää käyttää paperin ja sellun tuotantoon.


Kaikki maat samalle tasolle

Matikainen-Kallströmin mukaan ensin pitäisi päästä europarlamentin asettamalle 12 prosentin tasolle kaikissa EU-maissa. Vasta sen jälkeen olisi katsottava korkeampia tavoitteita.

Hän muistuttaa, että Suomi myös selvittää koko ajan vapaaehtoisesti toimia, joilla uusiutuvien energianlähteiden osuutta sähköntuotannosta lisätään.

- Tässä pannaan myös meidän energiavaltaiselle teollisuudelle suitsia kaulaan ja estetään sen kilpailukykyä.

Matikainen-Kallström myöntää, että ehdotus vaikuttaa siltä, että se ajaa selkeästi Etelä-Euroopan etua, jossa uusiutuvan energian käytön ja energian säästön hyväksi ei olla tehty juuri mitään.

Hän muistuttaa, että asiaan liittyy myös energiaverotus, joka on saatava yhtenäistettyä Euroopan tasolla, jotta kilpailukyky säilyisi tasapuolisesti. Nyt eräät maat eivät verota lainkaan saastuttavimpia energianlähteitä. Myös tämä jako tapahtuu pohjois-etelä -akselilla.

- Tässä valossa onkin järjetöntä puhua kilpailulainsäädännöstä ja sen varjolla pyrkiä estämään energiayhtiöiden fuusioita, jos toiselta puolelta vaaditaan jonkin maan kaupalle ja teollisuudelle toisenlaisia tiukennuksia, puuskahtaa Matikainen-Kallström.

- Koko ketju energiantuotannosta kuluttajiin täytyy nähdä kokonaisuutena.

Myös Matikainen-Kallström ennakoi, että direktiiviehdotuksesta tullaan käymään vielä erittäin hankala vääntö. Hänen mukaansa asiassa olisi edettävä rauhallisesti ja mieluummin yhdessä energiaverotuksen kanssa.


Luonnonsuojeluliitto hyvillään ehdotuksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan kiittelee komissiota ehdotuksesta. Sen mukaan on hyvä, että ehdotus velvoittaa jäsenmaita raportoimaan komissiolle uusiutumattomalle energialle suuntaamistaan tuista. Ehkä tärkein syy, miksi uusiutuvien etenemisvauhti ei ole nykyistä nopeampi, on uusiutumattomalle energialle (fossiiliset ja ydinvoima) suunnatut tuet ympäri Eurooppaa, arvioi liitto.

Ehdotuksen mukaan komissio myös raportoisi vuosittain uusiutuvien edistymisestä maittain. Ilmastopolitiikan kannalta on hyvä, että direktiivi antaa komissiolle mahdollisuuden määrätä tiukempia kansallisia tavoitteita, mikäli suuntaa-antavia tavoitteita ei toteuteta ja ne eivät edesauta riittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamista, toteaa luonnonsuojeluliitto.

Direktiivin heikkoutena Luonnonsuojeluliitto pitää sitä, ettei sitovia tavoitteita oteta vielä tarkasteluun. Direktiivi ei myöskään takaa automaattista selvitystä siitä, ovatko asetetut tavoitteet riittäviä. Lisäksi direktiivin tarkastelujakso loppuu vuoteen 2010, vaikka on yleisesti tiedossa, että tarvitaan kovempia tavoitteita uusiutuville vuoden 2010 jälkeen, jotta pitkän aikavälin ilmastonsuojelu on mahdollista.

Luonnonsuojelujärjestöjä tyydyttää myös se, että turve, uusiutumattomista raaka-aineista muodostuva jäte sekä suurvesivoima on jätetty edistämistavoitteen ulkopuolelle. Luonnonsuojelujärjestöt vastustavat uuden vesivoiman rakentamista sekä turpeen energiakäyttöä.

PETE PAKARINEN
28.7.2000


Politiikka -sivulle