Kattava pikaopas biologiseen torjuntaan
Petomaista kasvinsuojelua
Kasvinsuojeluseura on julkaissut oppaan kasvihuoneviljelmien tuhoeläimistä ja niiden biologisista torjuntakeinoista.Opas antaa perustiedot yleisimmistä kasvihuoneviljelyksillä tavattavista kasvintuhoajista sekä niiden torjuntaan käytettävistä biologisista torjuntaeliöistä. Kirja on käytännöllinen ja nopeahakuinen opas helpottamaan tuhoeläinten tunnistusta ja ymmärtämään eri eliöiden biologiaa.
Eliöiden tunnistamista helpottaa sekä selkeä sanallinen kuvaus että havainnolliset värivalokuvat ja piirrokset. Kirjan on kirjoittanut Heini Koskula.
Suomesta tunnistetusta yli 18 000 hyönteislajista vain pieni murto-osa on luokiteltu viljelykasvien tuholaisiksi kasvihuoneissa. Oppaassa esitellään 30 tavallisinta hyönteistuholaista torjuntakeinoineen.
Kirjan ensimmäisessä luvussa esitellään tuhoeläimet - punkit ja hyönteiset. Toisessa luvussa paneudutaan kasvihuoneviljelmien tuhoeläimien torjuntaan alkaen ennaltaehkäisystä ja esitellään käytössä olevat biologiset torjuntaeliöt.
Kasvihuoneissa tavattavista tuhoeläimistä oppaassa käsitellään punkkeja ja hyönteisiä. Tuhoeliöiden tuntomerkit kuvataan eri kehitysvaiheissaan, samoin niiden biologia elonkiertoineen.
Oppaassa kerrotaan lyhyesti mitä kasvinosia ne vioittavat ja millä tavoin, samoin milloin, mistä ja miten niiden esiintymistä on syytä tarkkailla. Torjuntakeinot mainitaan kunkin tuholaisen kohdalla.
Petosääski nielee vihannespunkin, harsokorento vie lehtikirvan
Kasvihuoneissa tuhoja aiheuttavia hämähäkkieläimiin kuuluvia punkkeja kirjassa käsitellään seitsemän lajin osalta. Yleisesti tunnetuin on vihannespunkki, jota torjutaan ansaripetopunkeilla ja petosääskellä, tomaatilla myös petoluteen avulla.
Syklaami-, begonia- ja neilikkapunkki ovat toistaiseksi vaikeimmin biologisesti torjuttavissa.
Ansarijauhiaista torjutaan enimmäkseen jauhiaiskiilukaisella. Lehtikirvojen kimppuun käyvät loispetoihin kuuluvat kirvavainokaiset ja kirvakiilukaiset sekä petohyönteisistä harsokorento ja kirvasääski.
Ripsiäiset kokevat kohtalonsa kohdatessaan petoluteita ja petopunkkeja. Vihannesyökkösen toukkia voi torjua Bacillus thuringiensis-bakteerilla ja yökkösen munia aitomunakiilukaisella. Miinaajien torjuntaan on saatavissa loispetoja ja kärsäkkäiden toukkien torjuntaan sukkulamatoja.
FF-IA
28.7.2000
